MISSÄ OIKEUDETTOMASTI SAADUT OSINGOT OVAT TÄNÄÄN?

ARA-kirjoituksia -blogissa 14.3.2015 otsikolla "AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyt vuosina 2007 - 2010 - osinkoja väärin perustein" kerrottiin Asuntorakentamisen Kehityssäätiön väärin perustein saamista osingoista. Tämä on todettu jopa viranomaistasolla. Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kirjeessä (Dnro 2010/605908) Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle 20.9.2012 todetaan mm.:

Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on saanut AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksen 7.4.2008 tekemällä päätöksellä tilikaudelta 1.1.2007 - 31.12.2007 omistusosuutensa mukaisesti osinkotuloja 86.750 euroa, kun yhtiö jakoi osinkoa yhteensä 170.000 euroa.

Osakeyhtiölainsäädännön ja aravalain mukaan säätiö ei ole ollut AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden omistajana. Säätiöllä ei siten ole ollut oikeutta nostaa osakeyhtiön jakamaa osinkoa.

Kannattaa tutustua ARA-kirjoituksia -blogin kirjoitukseen ja ihmetellä yhdessä kirjoittajan kanssa yleishyödyllisiä yhteisöjä valvovan viranomaisen (ARA) ja asuntoministerin (Krista Kiuru) kannanottoja ko. osinkoasiassa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vastauksessa laittomia osikoja koskevaan tiedusteluun (ARA 12.10.2012, Dnro 18560/635/12) apualaisjohtaja Heli Huuhka ja ylitarkastaja Arja Noro kirjoittavat mm. seuraavaa:

Avain asumisoikeus Oy on 12.11.1992 nimetty aravalain (17.12.1993/1189) mukaiseksi yleishyödylliseksi lainansaajayhteisöksi. Tämä merkitsee sitä, että yhteisön on toiminnassaan noudatettava aravalain 15 a §:n mukaisia edellytyksiä.

Yhtenä näistä edellytyksistä on se, että yhteisö ei tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton.

Aravalain 15 c §:n perusteella ARA valvoo, että nimetty yhteisö täyttää 15 a §:n mukaiset edellytykset ja toimii niiden mukaisesti. Tuoton tuloutusta valvoessaan ARA valvoo sitä, että vuotuinen tuoton tuloutus ei ylitä sallittua tuloutettavissa olevaa tuoton määrää. Valvonta kohdistuu siten siihen, paljonko yhtiöstä on siirtynyt varoja osingon tai muun tuoton tuloutuksen muodossa yhtiön omistajille. Varsinaista osingonmaksutapahtumaa ARA ei valvo, vaan se tapahtuu yhtiön toimesta ja osakeyhtiölain asiasta antamia määräyksiä noudattaen.

Asuntoministeri Krista Kiurun kannanotto AVAIN Asumisoikeus Oy:n osingon maksamiseen Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle vuonna 2008 koskien vuoden 2007 osinkoa on erityisen mielenkiitoinen. Sähköpostiviestissään 29.10.2012 eräälle AVAIN Asumisoikeus Oy.n asukkaalle Kiuru kirjoittaa viitaten Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) antamaan päätökseen 20.9.2012 mm. seuraavaa:

Kuten PRH:n päätöksessä 20.9.2012 todetaan, Asuntorakentamisen Kehityssäätiö ei ole ollut AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden omistaja, sillä vuonna 2007 tehty YH-Asumisoikeus Oy:n (nyk. AVAIN Asumisoikeus Oy) osakkeiden kauppa YH-Asunnot Oy:n (nyk. Avara Amplus Oy) ja Kehityssäätiön välillä on ollut asumisoikeusasunnoista annetun lain nojalla mitätön. Siten Kehityssäätiöllä ei ole ollut oikeutta nostaa AVAIN Asumisoikeus Oy:n jakamaa osinkoa. 

Asumisoikeustalojen asukkaiden kannalta AVAIN Asumisoikeus Oy:n osingonjaolla on merkitystä vain siltä osin, onko maksettu osinko ollut määrältään oikea. Koska näin on ollut, ei asukkaiden asema ole asiassa millään tavoin heikentynyt osingon saajatahoon liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

AVAIN Asumisoikeus Oy:n (ent. YH-Asumisoikeus Oy) asukkaana noitakin osinkoeuroja omalta osaltaan käyttövastikkeessaan maksaneena ei voi muuta kuin ihmetellä valvovan viranomaisen ja asuntoministerinä toimineen henkilön välinpitämätöntä suhtautumista siihen, minne osingot päätyivät. Sekä YH-Asunnot Oy:n asumisoikeus- että vuokra-asukkailla on oikeus tietää osinkojen kohtalo.

Missä oikeudettomasti saadut osingot ovat tänään?

SÄÄTIÖLAKI MUUTTUU, MUTTA KOVENEEKO VALVONTA

1 SUOMI KOHUSÄÄTIÖIDEN MAA

Suomi on säätiöiden luvattu maa. Suomessa on noin 2800 säätiötä. Suomi on myös kohusäätiöiden maa. Asuntorakentamisen Kehityssäätiö, Bensowin lastenkotisäätiö, Hebe-säätiö, Nuorisosäätiö, Riihi säätiö r.s., Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiö ja Urheiluopistosäätiö ovat säätiöitä, jotka ovat saaneet osakseen kielteistä julkisuutta. Näistä säätiöistä Asuntorakentamisen Kehityssäätiötä, Riihi säätiötä ja Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiötä on käsitelty tai sivuttu tämän blogin aikaisemmissa kirjoituksissa. Seuraavassa esitellään lyhyesti muiden alussa mainittujen säätiöiden "aikaansaannoksia":

Nuorisosäätiö

Professori (emeritus) Jyrki Virolainen kirjoittaa blogissaan otsikolla "Käräjäoikeudelta hyvin perusteltu tuomio Nuorisosäätiön jutussa" 30.1.2013 mm. seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomionsa niin sanotussa Nuorisosäätiö -jutussa. Oikeusprosessi jakautui kahteen osaan: 1) luottamusaseman väärinkäyttöä ja 2) lahjusrikoksia koskevien syytteiden käsittelyyn.

Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevien syytteiden osalta käräjäoikeus totesi Nuorisosäätiön antaneen sääntöjensä vastaisesti vaalitukea vuosina 1998 - 2009. Tuesta päättämiseen olivat osallistuneet koko aikana säätiön asiamiehen tai hallituksen jäsen ominaisuudessa Jorma Heikkinen ja hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ollut Antti Kaikkonen. Lyhyemmän aikaan tuesta olivat olleet päättämässä säätiön vuonna 2007 aloittaneet uusi asiamies Seppo Pyykkönen ja hallituksen jäsen Aki Haaro.

Käräjäoikeus tuomitsi Jorma Heikkisen luottamusaseman väärinkäytöstä sekä hänen syykseen myös luetusta törkeästä lahjuksen antamisesta (ks. jäljempänä) yhteiseen yhden vuoden (1 v) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Antti Kaikkonen tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden (5 kk) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Aki Haaron ja Seppo Pyykkösen käräjäoikeus tuomitsi sakkorangaistuksiin. Muiden hallituksen jäsenten syytteet käräjäoikeus hylkäsi. Hylkääminen perustui osin näytön riittämättömyyteen ja osin syyteoikeuden vanhentumiseen.

Lahjusrikosten osalta käräjäoikeus totesi, että säätiön asiamies Jorma Heikkinen oli vuosina 2001 - 2007 antanut RAY:n hallituksen puheenjohtajana toimineelle Jukka Vihriälälle yhteensä noin 35.000 euron lahjat, jotka ovat olleet omiaan vaikuttamaan Vihriälän toimintaan RAY:ssä. Nuorisosäätiön oli samaan aikaan saanut useiden miljoonien eurojen avustukset RAY:ltä.

Antti Kaikkonen sanoo olevansa pettynyt tuomioon, jota hän pitää omalta osaaltaan virheellisenä. Tämä on ymmärrettävää, mutta sen sijaan on vaikea ymmärtää Kaikkosen tuomiota kohtaan osoittamaa suoranaista vähättelyä. Kaikkosen mukaan tuomio ei vaikuta millään tavalla hänen asemaansa kansanedustajana, eduskunnan suuren valiokunnan eli EU-valiokunnan varapuheenjohtajana tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Kepu-johtajien ja Kaikkosen oma suhtautuminen langettavaan tuomioon osoittaa, miten ylimielisesti suuren polittisen puolueen johto suhtautuu oman johtavan poliitikkonsa raskaaseen töppäykseen ja siitä annettuun tuomioon: poliitikon saamalle langettavalle rikostuomiolle ei haluta antaa minkäänlaista painoarvoa, vaan tuomiota vähätellään pikku asiaksi.

Ks. professori (emeritus) Virolaisen kirjoitus kokonaisuudessaan. Se käsittelee Helsingin käräjäoikeuden antamia tuomioita sekä ns. Nuorisosäätiö-jutussa että Urheiluopistosäätiön taulukauppoja koskevassa jutussa.

Urheiluopistosäätiö

YLE Uutiset kertoi uutisessaan 27.9.2010, että demaritaustainen Urheiluopistosäätiö on jakanut patentti- ja rekisterihallituksen selvityksen mukaan vaalitukea 34 000 euroa vastoin säätiön omia sääntöjä. Patentti- ja rekisterihallitus on huomauttanut säätiötä vaalirahan jakamisesta. Myös keskusrikospoliisi on kiinnostunut Urheiluopistosäätiön toiminnasta. YLE Uutisten mukaan...

Urheiluopistosäätiötä johtavat säätiön hallitus ja valtuuskunta. Johtoelimissä istuu useita entisiä ja nykyisiä sosialidemokraattien johtohenkilöitä.

Urheiluopistosäätiö on aiemmin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tukenut ainakin presidentti Tarja Halosen presidentinvaalikampanjaa ja Jani Sievisen eurovaalikampanjaa sekä demaripuoluetta. Poliitikkojen tukemisesta patentti- ja rekisterihallitus nuhteli Urheiluopistosäätiötä.

Uutisessaan 28.9.2010 YLE Uutiset kertoi, että "SDP:n johto ihmettelee puoluetta lähellä olevan Urheiluopistosäätiön vaalituista noussutta kohua. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoo, että hän ei ollut kuullut poliisin säätiötä koskevista selvityksistä."

Professori (emeritus) Jyrki Virolainen kirjoittaa blogissaan otsikolla "Käräjäoikeudelta hyvin perusteltu tuomio Nuorisosäätiön jutussa" 30.1.2013 Urheiluopistosäätiön taulukaupoista seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

[Helsingin] Käräjäoikeus antoi tänään langettavan tuomion myös niin sanotussa Urheiluopistosäätiön taulukauppoja koskevassa jutussa, jossa kahdeksan henkilöä tuomittiin sakkoihin. Demaritaustaisen säätiön taulukaupat toivat sakkotuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle vuosina 2005-2007 säätiön hallituksessa olleelle jäsenelle. Käräjäoikeus määräsi kunkin tuomitun maksamaan 70 päiväsakkoa luottamusaseman väärinkäytöstä. Maksettavaa kertyi kullekin tuomitulle maksukyvyn mukaisesti noin 2 200-17 600 euroa.

Oikeuden mukaan säätiö oli antanut sääntöjensä vastaisesti SDP:lle tukea ostamalla siltä ylihintaista taidetta. Oikeus määräsi tuomitut korvaamaan yhteisvastuullisesti taiteesta maksetun ylihinnan 16 400 euroa. Tuomion perustelujen mukaan asiassa ei ollut kyse vain harkinta- ja arviointivirheestä, vaan tietoisesta vaalituen tai muun poliittisen tuen antamisesta. Demaritaustaisen Urheiluopistosäätiön taulukaupat toivat rikostuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle hallituksen jäsenelle.

Urheiluopistosäätiön jutussa rangaistukseen tuomittiin muun muassa säätiön tuolloinen puheenjohtaja, kahden kauden ex-kansanedustaja Markku Pohjola (sd.) sekä säätiön ex-asiamies Yrjö-Olavi Aav, joka on STS-Pankin viimeinen pääjohtaja. Pohjola oli siviiliammatiltaan Helsingin käräjäoikeuden tuomari. Vuonna 2005 toverit hommasivat Markku Pohjolalle laamannin arvonimen. Arvonimen myönsi Pohjolalle presidentti Tarja Halonen, jonka presidentinvaalikampanjaan juuri vuonna 2005 Pohjolan johtama Urheiluopistosäätiö myönsi auliisti vaalitukea.

Hebe-säätiö

YLE Uutiset kertoi uutisessaan 28.9.2010, että myös Vasemmistonuoria tukenutta säätiötä on huomautettu (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Patentti- ja rekisterihallitus on jo huomauttanut kymmentä säätiötä vaalitukien jakamisesta. Yksi säätiöistä on Hebe-säätiö, joka ei suoraan ole jakanut vaalitukea. Säätiö on kuitenkin rahoittanut Vasemmistonuoria.

Patentti- ja rekisterihallituksen linjajohtaja Olli Koikkalainen toteaa YLE Uutisille, ettei PRH:lla ole tarkkaa tietoa siitä summasta, jolla Hebe-säätiö on Vasemmistonuoria rahoittanut. Hebe-säätiösta puolestaan kerrottiin myöhään tiistai-iltana, että tarkka summa on ilmoitettu PRH:lle.

Vasemmistonuoret on antanut vaalitukea esimerkiksi Vasemmistoliiton nykyiselle puheejohtajalle Paavo Arhinmäelle. Arhinmäki on toiminut aiemmin niin Hebe-säätiön kuin Vasemmistonuortenkin johdossa.

Arhinmäki sanoo, ettei Hebe ole antanut hänelle suoraa avustusta vaaliseminaareihin. Hän pitää myös pienenä Hebe-säätiöstä Vasemmistonuorten kautta kanavoitua vaalitukea. Viime eduskuntavaaleissa Arhinmäki sai tukea Vasemmistonuorilta 7 000 euroa.

Bensowin lastenkotisäätiö

Helsingin Sanomat kirjoitti 29.10.2014 otsikolla "Bensowin lastenkotisäätiötä epäillään törkeästä veropetoksesta" mm. seuraavaa:

Poliisi on aloittanut rikostutkinnan niin sanotussa Bensowin lastenkotisäätiön-jutussa. Säätiötä epäillään törkeästä veropetoksesta. Verottajan mukaan säätiön toiminta ei ole ollut yleishyödyllistä, vaan se on harjoittanut liiketoimintaa. Verottajan mukaan säätiö on välttänyt veroja noin 300 000 euron arvosta.

Aiemmin poliisi on tutkinut säätiön toimia, koska sitä on epäilty luottamusaseman väärinkäytöstä. Nyt tutkinta laajenee.

Ylen MOT-ohjelma kertoi keväällä 2013, että lastenkotisäätiö vei 25 miljoonaa euroa lastenkodilta. Ohjelman mukaan huijauksen takana oli säätiön hallituksen sisäpiiri, joka on varjellut salaisuutta vuosikausia.

Poliisi tutkii Bensowin lastenkotisäätiön toimintaa. Hallituksen jäseniä ja toiminnanjohtajaa epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä. Säätiö omistaa muun muassa Villa Bensowin Kauniaisissa.

YLE TV1:n MOT-ohjelma on tehnyt useita ohjelmia Bensowin lastenkotisäätiöstä. Ohjelman verkkosivuilta voi lukea esimerkiksi 2.2.2015 esitetyn Bensowin säätiön ryöstö -ohjelman 4.2.2015 julkaistun käsikirjoituksen. Miksi valvova viranomainen - PRH - antoi ryöstön tapahtua?

2 UUSI SÄÄTIÖLAKI VOIMAAN 1.12.2015

Kohusäätiöiden suuri määrä osoittaa, että säätiöiden valvonta on ollut retuperällä. Säätiöiden toimintaedellytysten parantamiseksia mutta myös säätiöiden toiminnan avoimuuden lisäämiseksi ja valvonnan parantamiseksi oikeusministeriö asetti 5.1.2012 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen säätiölain uudistamiseksi. Kun työryhmän työn tuloksena luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi tuli julkisuuteen 27.3.2013, Helsingin Sanomien verkkosivujen kirjoituksessa otsikolla "Säätiöiden valvonta kovenee" Teemu Luukka kirjoitti 20.4.2013 seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Säätiölakiin valmistellaan suurremonttia. Säätiöiden mahdollisuus pyörittää bisneksiä lisääntyy, mutta niiden mahdollisuus jakaa rahaa lähipiireille vaikeutuu.

Säätiöiden valvontaa ja sääntelyä aiotaan tiukentaa huomattavasti.

Pian julkistettavan työryhmän ehdotuksen mukaan säätiöt eivät voisi jakaa rahaa tai muuta hyötyä säätiössä toimivien lähipiiriin kuuluville ihmisille tai yhteisöille. Lain uudistamisella pyritään muun muassa siihen, että säätiöiden käyttö rikolliseen toimintaan tai lähipiirin suosimiseen olisi huomattavasti nykyistä vaikeampaa.

Viime vuosina useita säätiötä on epäilty epämääräisistä toimista. Viimeksi julkisuudessa ovat olleet Bensowin lastenkotisäätiön epäselvyydet.

Kirjoituksen Fakta-osiossa otsikolla "Kohut pilanneet säätiöiden mainetta" kerrottiin. että...

Suomessa on noin 3 000 säätiötä. Säätiöt jakavat vuosittain satoja miljoonia euroja hyväntekeväisyyteen.

Säätiöitä ei omista kukaan. Rahojen käytöstä päättää hallinto lahjoittajan toivomusten mukaisesti.

Vuodelta 1930 peräisin olevaa säätiölakia uusitaan, koska se on osin vanhentunut. Taustalla ovat osin myös säätiöissä tehdyt rikkomukset.

Esimerkiksi keskustalainen Nuorisosäätiö ja demarien Urheiluopistosäätiö ovat olleet esillä vaalirahaoikeudenkäynneissä. Julkisuudessa on puitu myös Bensowin lastenkotisäätiön erikoista varojen käyttöä.

Säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö uudesta säätiölaista (OM 23/2013) julkaistiin varsinaisesti 15.5.2013. Tämän jälkeen säätiölainsäädännön uudistamisen aikataulu eteni oikeusministeriön 17.3.2015 pävitettyjen verkkosivujen mukaan seuraavasti:

- Lausuntokierros mietinnöstä päättyi 15.7.2013- Tiivistelmä lausunnoista julkaistiin 20.9.2013
- Arvio lausuntopalautteesta ja uusi luonnos hallituksen esitykseksi julkaistiin 27.3.2014
- Hallituksen esitys uudeksi säätiölaiksi (HE 166/2013) annettiin eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2014
- Talousvaliokunnan lausunto 4.12.2014
- Lakivaliokunnan mietintö 23.1.2015
- I täysistuntokäsittely 5.2.2015

Eduskunta hyväksyi II täysistuntokäsittelyssä 10.2.2015 uuden säätiölain lakivaliokunnan antaman mietinön mukaisena (PTK 151/2014 vp). Lakivaliokunnan mietinnössä muutettiin ja täsmennettiin joiltain osin hallituksen esitystä säätiölaiksi (HE 166/2014). Esimerkiksi kieltoa jakaa säätiön varoja säätiön lähipiirille säätiön purkautuessa lievennettiin (huom!). Tasavallan pesidentti vahvisti lain voimaantulon 24.4.2015. Uusi säätiölaki (24.4.2015/487) kumoaa vanhan säätiölain (5.4.1939/109) ja tulee voimaan 1.12.2015 alkaen.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (HE 166/2014 vp) kirjoitetaan kohdassa "Esityksen pääasiallinen sisältö" säätiöiden toiminnan avoimuuden lisäämiseen ja valvonnan parantamiseen liittyen seuraavaa:

Säätiön toiminnan avoimuutta ehdotetaan lisättäväksi siten, että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä on oltava säätiön tarkoituksen toteutumisen ja lähipiiritoimien osalta riittävät tiedot. Avoimuuden lisääminen helpottaa säätiön valvontaa niin viranomaisten kuin säätiön idosryhmien toimesta.

Säätiövalvonta säilyy Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä. Valvontaa tehostetaan ensi sijassa siten, että poistetaan lainsäädännöstä aiheutuvia viranomaisten välisen tiedonvaihdon sekä säätiörekisterin pidon ja säätiövalvonnan tehokkaamman järjestämisen esteitä. Viranomaisvalvontaa tehostaa myös säätiön toiminnan ja talouden avoimuuden lisääminen sekä säätiön hallinnon ja toiminnan pelinsääntöjen selventäminen. 

Ehdotuksen tavoitteena on, että lailla annettaisiin mahdollisimman hyvät puitteet rehelliselle säätiötoiminnalle. Ehdotuksessa on kuitenkin väärinkäytöksiä silmällä pitäen kiinnitetty huomiota oikeussuojajärjestelmän tosiasialliseen tehostamiseen.

Oikeusministeriön 23.4.2015 julkaiseman tiedotteen mukaan...

Uudistuksen tarkoituksena on kehittää säätiöiden toimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa niin, että säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavalla tavalla.

Uuden lain myötä säätiöiden toiminnan avoimuutta lisätään ja valvontaa parannetaan. Lähipiirin suosimiskielto tiukkenee.

Laissa säännellään nykyistä selvemmin mm. toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja koulutuspalveluita. Tämä lisää säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös julkisen sektorin toiminnoissa.

Uudessa säätiölaissa (487/2015) säädetään valvonnasta luvussa 14 (Säätion valvonta). Valvonnasta säädetään mm. seuraavaa:

Rekisteriviranomaisen [Patentti- ja rekisterihallitus] tehtävänä on valvoa, että säätiön toiminnassa noudatetaan tätä lakia ja säätiön sääntöjen määräyksiä. (1 § Julkinen valvonta)

Säätiön on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava rekisteriviranomaiselle sen pyytämät tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi. Vastaava velvollisuus on sillä, jolla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta säätiössä tai joka on säätiön määräysvallassa. (2 § Rekisteriviranomaisen oikeus saada tietoja säätiöltä)

Rekisteriviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada  seuraavilta henkilöiltä kaikki niiden hallussa olevat säätiötä koskevat sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi:

1) säätiön tilintarkastajalta;

2) säätiössä kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa käyttävän tilintarkastajalta;

3) säätiön kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukaisessa määräysvallassa olevan tilintarkastajalta.

Rekisteriviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada yksilöityä valvontatointa varten valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja muulta kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetulta, jolla voidaan perustellusta syystä olettaa olevan valvontatoimen kannalta tarpeellista tietoa. (3 § Oikeus saada tietoja muilta henkilöiltä)

Rekisteriviranomaisella on oikeus, jos siihen on valvonnassa esille nousseen asian selvittämiseksi syytä, saada tarkastettavakseen säätiön toimipaikassa tämän toimintaa ja hallintoa koskevat asiakirjat ja muut tallenteet sekä tietojärjestelmät siinä laajuudessa kuin se on tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi. (4 § Tarkastusoikeus)

Säätiön tilintarkastaja voi ilmoittaa rekisteriviranomaiselle säätiötä koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan. Tilintarkastaja voi myös toimittaa rekisteriviranomaiselle jäljennöksen tilintarkastuslain 16 §:ssä tarkoitetusta tilintarkastuspöytäkirjasta. (6 § Tilintarkastajan oikeus antaa tietoja rekisteriviranomaiselle)

Ks. tarkemmin säätiölaki 487/2015, 14 luku - Säätiön valvonta.

3  ASUMISOIKEUSLAIN MUUTOS

Hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 166/2014 vp) sisältää myös lain asumisoikeusasunnoista annetun lain 26 b §:n muuttamisesta (495/2015). Lakimuutoksessa muutetaan asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 26 b §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1608/2009, seuraavasti:

26 b § Lunastussuorituksiin käytettävissä olevat varat ja vastuu virheellisestä lunastussuorituksesta

Jos asumisoikeuksien lunastukseen on käytetty varoja, joita tämän lain mukaan ei saa käyttää, on omistajayhteisön hallitus ja, jos varojen jakaminen perustuu virheelliseen taseeseen, taseen vahvistamiseen taikka tarkastamiseen osallistunut tilintarkastaja tilintarkastuslain (459/2007) 51 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan omistajayhteisölle näin syntyneen vahingon. Rangaistuksesta osakeyhtiörikoksesta säädetään osakeyhtiölain (624/2006) 25 luvun 1 §:ssä sekä asunto-osakeyhtiörikoksesta ja -rikkomuksesta asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 27 luvun 1 ja 2 §:ssä. Jos omistaja on asumisoikeusyhdistys, sovelletaan lisäksi, mitä asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 76 §:ssä säädetään. Rangaistuksesta asumisoikeusyhdistysrikkomuksesta säädetään asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 83 §:ssä. Jos omistaja on säätiö, sovelletaan lisäksi, mitä säätiölain (487/2015) 8 luvun 1 §:ssä säädetään. Rangaistuksesta säätiörikoksesta ja -rikkomuksesta säädetään säätiölain 10 luvun 1 ja 2 §:ssä. (24.4.2015/495)

L:lla 495/2015 muutettu 4 momentti tulee voimaan 1.12.2015.

4 SÄÄTIÖIDEN VALVONTA KOVENEE VAI KOVENEEKO

Uuden säätiölain tarkoitus on toisaalta helpottaa säätiöiden perustamista ja toimintaa ja toisaalta lisätä säätiöiden toiminnan avoimuutta ja parantaa niiden valvontaa. Pessimistinä on vaikea uskoa, että säätiöiden valvonta tulee kovenemaan. "Rekisteriviranomaisen" eli Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivujen mukaan sen harjoittama säätiövalvonta on "jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa". Valvonta perustuu ensisijaisesti tilinpäätösasiakirjoihin, jotka säätiö lähettää Patentti- ja rekisterihallitukselle vuosittain. Säätiön vuosiselvitystä koskevalla sivulla kerrotaan, että "Patentti- ja rekisterihallitus tallentaa kaikilta säätiöiltä vuosiselvitykseen liittyviä tietoja tilastointia varten".

Tätäkö säätiöiden valvonta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan eli tietojen tallentamista tilastointia varten? Tässä PRH:n harjoittama säätiöiden valvonta muistuttaa suuresti toisen valvovan viranomaisen eli ARAn harjoittamaa "yleishyödyllisten yhteisöjen" valvontaa. ARAnkin valvonta on pääasiassa "jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa" ja tietojen tallentamista tilaistointia varten. Tosin ARAa ovat työllistäneet enemmän "yleishyödyllisten yhteisöjen" asukkaiden yhteisöjään koskevat kantelut, jotka se tosin yleensä kuittaa toteamalla "Asia ei kuulu ARAn toimivaltaan" tai vastaavalla toteamuksella. Joskus ARA on vaivautunut tekemään valvontatarkastuksen johonkin "yhteisöön" kuten viimeksi vuonna 2013 AVAIN Asumisoikeus Oy:öön, mutta selvistäkin todetuista epäkohdista "yhteisö" selviää kehotuksella tehdä jotakin pientä asioiden korjaamiseksi, jotta asukkaiden kritiikiltä saataisiin taitettua kärki. ARA jopaa peittää tarkastuskertomuksesta kaiken "raskauttavamman" tiedon, joka kiinnostaisi asukkaita kaikista eniten.

Sekä ARA että PRH ovat saaneet oikeuskanslerin ja/tai oikeusasiamiehen huomautuksia valvonnan laiminlyömisestä tai muusta valvontaviranomaiselle sopimattomasta menettelystä. ARA-kirjoituksia -blogissa on kirjoitettu ARAn saamista huomautuksista apulaisoikeuskanslerilta ja apulaisoikeusasiamieheltä ja tämän blogin aikaisemmissa kirjoituksissa PRH:n saamasta huomautuksesta apulaisoikeusasiamieheltä Riihi säätiö r.s.:n avustuspetosasiassa ja PRH:n entisen pääjohtajan petostuomiosta.

PRH:n verkkosivuston 11.11.2014 päivitetyn Mikä säätiörekisteri on? -sivun mukaan PRH:n ylläpitämässä säätiörekisterissä on noin 2800 säätiötä. ARAn verkkosivujen Yleishyödylliset yhteisöt -sivun mukaan yleishyödylliseksi nimettyjä yhteisöjä on noin 540, mutta ko. sivulla sijaitsevasta linkistä Lista yleishyödyllisistä yhteisöistä aukeavan pdf-tiedoston mukaan niitä on 578 (17.4.2015 tilanne). Jo valvottavien suuri lukumäärä aiheuttaa esteen tehokkaalle valvonnalle ja liian paljon valvonnasta jää sattuman varaan. Esimerkiksi AVAIN Asumisoikeus Oy:n 8,5 miljoonan euron laiton sijoitustoiminta vuosina 2006 - 2009 tuli ARAn tietoon ko. yhtiötä koskevan kantelun käsittelyn yhteydessä vuonna 2009 eli sattumalta - ei siis ARAn oman valvontatoiminnan tuloksena.

Valvottavien suuri määrä, tunnetusti alhainen työn tehokkuus valtion virastoissa, poliittisina virkanimityksinä saadut suhteellisen hyvätuloiset eläkevirat ja mahdolliset muut seikat pitävät huolen siitä (kuten tähänkin asti), että säätiöiden valvonta ei juurikaan tule kovenemaan, vaikka uusi säätiölaki loisikin hieman paremmat edellytykset valvonnalle.

Edellä on kerrottu, että Helsingin Sanomissa 20.4.2013 julkaistussa Teemu Luukan artikkelissa kirjoitettiin säätiölainsäädännön uudistamisesta otsikolla "Säätiöiden valvonta kovenee". Artikkelia varten oli haastateltu säätiölakia valmistelevan työryhmän puheenjohtajaa Timo Kaisanlahtea. Hänelle oli ilmeisesti mainittu epäilyistä joidenkin säätiöiden (esim. Bensowin lastenkotisäätiö) epämäääräisistä toimista, mikä sai Kaisanlahden vastaamaan seuraavasti:

En lähde arvuuttelemaan, miten uusi laki olisi vaikeuttanut näitä toimia. On hyödytöntä pohtia, mitä sitten, jos setä olisi täti.

Kaisanlahden vastaus osoittaa, millä vakavuudella uutta säätiölakia valmisteltiin. Jos säätiölakia valmistelevan työryhmän puheenjohtaja ei kykene arvioimaan tai pitää hyödyttömänä pohtia, miten hänen valmistelemansa laki voisi ennaltaehkäistä edes pahimpia väärinkäytöksiä säätiöiden toiminnassa, niin valvonnan ei voi olettaa kovenevan kovinkaan paljon siitä, mitä se on tähän asti ollut.

Ja vaikka uusi säätiölaki loisikin vanhaa lakia paremmat edellytykset säätiöiden valvonnan kovenemiselle, niin  viime kädessä se riippuu PRH:sta ja sen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköstä. Tämän blogin aikaisemmassa kirjoittuksessa 19.3.2015 on kerrottu, että ko. päällikkönä vuodesta 2012 alkaen toiminut Juha Viertola toimi ennen PRH:n yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi nimitystään toiminnanjohtajana Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiössä, jonka toimintaan PRH joutui puuttumaan Viertolan toiminnanjohtajuuden aikana. TV-esiintymissään yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkönä Viertola on esiintynyt lupsakkaana kaverina, jonka viimeksi uskoisi kovistelevan edes kohusäätiöitä.

ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYSSÄÄTIÖ TOIVOI PRH:LLE ANTAMIENSA TIETOJEN SALAAMISTA

Aikaisemmassa kirjoituksessa 16.3.2015 kerrottiin Patentti- ja rekisterihallituksen huomautuksesta Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (PRH 8.7.2011, Dnro 2010/605908). Kirjeessään 21.12.2010 PRH oli pyytänyt säätiöltä selvitystä siitä, onko julkisuudessa olleiden tietojen ja säätiön vuosiselvityksissä mainittujen seikkojen välillä ristiriitaa koskien YH-Asumisoikeus Oy:n (14.3.2008 alkaen AVAIN Asumisoikeus Oy) osakkeilla käytyjä kauppoja vuosina 2007 ja 2008.

Asuntorakentamisen Kehityssäätiön vastauksissa PRH:n selvityspyyntöön ja lisäselvityspyyntöön kiinnittää huomiota se, että niissä toivotaan, että säätiön antamat tiedot pidetään salassa. Vastauksessaan 13.1.2011 (saapunut PRH:lle 14.1.2011) Patentti- ja rekisterihallituksen selvityspyyntöön (Dnro 2010/605908) Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen esittävät antamiensa tietojen salaamistoiveen seuraavasti:

Toivomme, että asiaa käsiteltäessä antamamme tiedot pidettäisiin salassa, koska jo nyt myyjälle (YH Asunnot Oy:lle) ja Ostajalle (Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle) on tullut ikävää ja liiketoimintaa haittaavan julkisuutta.

Vastauksessaan 24.5.2011 (saapunut PRH:lle 27.5.2011) Patentti- ja rekisterihallituksen lisäselvityspyyntöön Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen esittävät antamiensa tietojen salaamistoiveen seuraavasti:

Toivomme edelleen, että asiaa käsiteltäessä antamamme tiedot pidettäisiin salassa, koska jo nyt myyjälle (YH Asunnot Oy:lle) ja ostajalle (Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle) on tullut ikävää ja liiketoimintaa haittaavan julkisuutta. Lisäperusteena on kaupan kohteelle syntynyt haitta, joka on syntynyt julkisen kirjoittelun kautta. Negatiivin julkisuus on tuonut haittaa erityisesti asukkaille, jotka asuvat kaupankohteena olleen AVAIN Asumisoikeuden asunnoissa. Haitta on tullut harhaan johtavasta julkisesta kirjoittelusta asumisen pysyvyyteen liittyen ja siihen onko nykyinen asumismuoto asukkaille turvattu. Näillä perusteilla toivoisimme, että asiaa ei turhaan enää käsiteltäisi julkisuudessa ja siten haitattaisi tarpeettomasti AVAIN Asumisoikeuden toimintaa ja sen asukkaiden asumista. (Lihavointi on tämän kirjoittajan.)

Helsingissä 8.7.2011 päivätyssä kirjeessään Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (Dnro 2010/605908) Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yritys- ja yhteisölinjan linjanjohtaja Olli Koikkalainen kirjoittaa selvityksen julkisuudesta seuraavaa:

Säätiölain 24 §:n mukaan Patentti- ja rekisterihallitus on velvollinen pitämään salassa säätiöiden valvontaa suorittaessaan saamansa tiedot säätiön tai toisen liike- ja ammattisalaisuudesta taikka toisen taloudellisesta asemasta tai henkilökohtaisista oloista, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) on säännöksiä asiakirjojen salassa pitämisestä. Säätiön Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamissa selvityksissä ei ole mitään näiden lakien säännöksissä tarkoitettua, salassa pidettävää tietoa. AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakejärjestelyt vuosina 2007 - 2010 on selostettu selvityshenkilö Riitta Rainion raportissa Valtion tukemien asuntojen, erityisesti asumisoikeusasuntojen omistajuus, asukkaiden aseman turvaaminen ja heille tarkoitetun tuen ohjautuminen (Ympäristöministeriön raportteja 17/2011) ja PRH:lle toimitetut selvitykset sisältävät samoja tietoja.

Linjanjohtaja Koikkalaisen kirje Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle tuli julkisuuteen, kun Rakennuslehti kirjoitti siitä 18.8.2011 otsikolla "PRH huomautti säätiötä asumisoikeusyhtiön osakekauppojen sotkuista".

Jos PRH olisi noudattanut säätiön toivetta ja salannut sen antamat tiedot, niin me AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat emme olisi koskaan saaneet tietää, että säätiön edustajat (Viinikka ja Siltanen) olivat perustelleet PRH:lle antamiensa tietojen salaamistoivettaan myös negatiivisen julkisuuden meille asukkaille tuomalla haitalla. Säätiön edustajien huoli negatiivisen julkisuuden meille asukkaille aiheuttamasta haitasta ei kuulostanut uskottavalta - ei varsinkaan siksi, että me asukkaat ja asukkaiden edustajat olemme usein saaneet kokea tylyyttä ja välinpitämättömyyttä AVAIN Asumisoikeus Oy:n ja sen omistajien edustajien taholta, jos olemme uskaltaneet puolustaa asukkaiden asumisoikeuslaissa ja yhteishallintolaissa säädettyjä vähäisiä oikeuksia esimerkiksi saada tietää, miten meiltä käyttövastikkeissa kerättyjä varoja on käytetty.

Säätiön edustajat (Viinikka ja Siltanen) ovat oikeassa siinä, että AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakekaupat ja sen osapuolet ovat saaneet negatiivista julkisuutta, mutta se on ihan itse ansaittua. Me AVAIN Asumisoikeus Oy:n entiset ja nykyiset asukkaat olemme kiitollisia kaikesta siitä negatiivisesta julkisuudesta, jonka kohteeksi "yleishyödyllinen yhteisömme" ja sen omistajat (esim. Asuntorakentamisen Kehityssäätiö) ovat joutuneet. Ilman negatiivista julkisuutta emme tietäisi esimerkiksi

1) AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyistä vuosina 2007 - 2010 (mitättömät/laittomat osakekaupat vuosina 2007 - 2008, salainen Liukku-kauppa syksyllä 2010), joiden tuloksena "yleishyödyllinen yhteisömme" joutui yksityisten liikemiesten enemmistöomistukseen ja määräysvaltaan sekä rahastuksen (ks. huomautus alla) kohteeksi,

2) meiltä käyttövastikkeissa kerättyjen korjausvarojen laittomasta siirtämisestä meiltä salatun tytäryhtiön kautta vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon vuosina 2006 - 2007 ja

3) Avaran kaupaksi käymättömien huonosti rakennettujen vapaarahoitteisten omakotitalojen siirtämisestä vuonna 2009 AVAIN Asumisoikeus Oy:öön ja käyttövastikkeiden tasauksen kautta meidän kaikkien asukkaiden maksettaviksi.

Tietysti edellä mainitut tapahtumat ovat herättäneet meissä negatiivisia tunteita (pettymystä, pelkoa ja ehkä jopa vihaa) - eikä vähiten siksi, että valvova viranomainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) osallistui enemmän tai vähemmän ko. tapahtumiin ja niiden salaamiseen meiltä asukkailta.

Huom! Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) AVAIN Asumisoikeus Oy:öön vuonna 2013 tekemän  valvontakarkastuksen tarkastuskertomuksen mukaan esimerkiksi "AVAIN Asumisoikeus Oy:n maksamat isännöintiin ja hallintoon liittyvät kulut ovat huomattavan korkeat verrattuna muihin asumisoikeusyhtiöihin". Yhtiö käyttää monien. palvelujen hankinnassa pääomistajansa omistamia muita yhtiöitä (esim. AARI Isännöinti Oy). ARAn valvontatarkastus kaikista puutteistaan huolimatta oli yllättävä suoritus viranomaiselta, joka on aikasemmilla toimillaan leimautunut enemmän yleishyödyllisten yhteisöjen edunvalvojaksi kuin niitä valvovaksi viranomaiseksi. Valvontatarkastuksen tarkastuskertomuksessa esitetyistä epäkohdista AVAIN Asumisoikeus Oy:n toiminnassa on kerrottu enenmmän AVAIN Asumisoikeus Oy -blogin kirjoituksissa 27.2.2015 ja 28.2.2015.

PRH:N PÄÄJOHTAJAN PETOSTUOMIO

YLE Uutiset kertoi 3.12.2012 Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) entisen pääjohtajan Martti Enäjärven petostuomiosta otsikolla "PRH:n entisen pääjohtajan petostuomio pysyi hovissa" seuraavaa:

Helsingin hovioikeuden mukaan patentti- ja rekisterihallituksen entinen pääjohtaja Martti Enäjärvi on syyllistynyt maksuvälinepetokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota vaan katsoi, että patentti- ja rekisterihallituksen entinen pääjohtaja Martti Enäjärvi on syyllistynyt maksuvälinepetokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Käräjäoikeus tuomitsi Enäjärvelle vuosi sitten 80 päiväsakkoa, eli hänen maksettavakseen lankeaa reilun 8 000 euron sakot.

Valtion virassa toimiessaan Enäjärvi nosti työnantajansa luottokortilla luvattomasti noin 50 000 euroa vuosina 2005–2010. Hän on myöhemmin maksanut summan kokonaisuudessaan takaisin.

Helsingin hovioikeuden mukaan Enäjärvi rikkoi virkavelvollisuutta rikkoessaan valtion luottokortin käyttämistä koskevia määräyksiä. Lisäksi oikeus katsoi hänen syyllistyneen maksuvälinepetokseen, sillä hän oli käyttänyt valtion luottokorttia henkilökohtaisten luottojen ottamiseen taloudellista etua tavoitellen.

Yle Uutiset

Helsingin käräjäoikeus oli antanut 2.12.2011 Enäjärvelle tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta.

ILTALEHTI.fi kirjoitti 25.10.2011 otsikolla "Kortin vinguttamisesta syytetty Enäjärvi kuumeni oikeudessa", että ...

Syytteessä oleva Enäjärvi ei kuitenkaan malttanut olla kommentoimatta todistelua aamupäivän aikana. Enäjärvi keskeytti muut puhujat useampaan kertaan välihuudoillaan.

- Oletko sinä joku syyttäjä? huusi Enäjärvi myös syytteessä olevalle, korttilaskut hyväksyneelle Ylijohtaja Eero Mantereelle, kun tämä todisteli sitä miten on yrittänyt hillitä Enäjärven kortin käyttöä.

Mantereen mukaan hän on toistuvasti huomauttanut Enäjärveä käteisnostoista, ja vaatinut häntä kirjaamaan tapahtumat ja säilyttämään kaikki kuitit rahojen käytöstä.

Enäjärvi itse kiistää kaikki syytteet. Enäjärven mukaan hän on nostanut käteistä Suomessa "matkaennakoiksi", koska ulkomailla on hänen mukaansa turvallisempaa käyttää käteistä kuin luottokortteja.

Enäjärvi on maksanut selvittämättömät käteisnostot takaisin valtiolle yljohtaja Mantereen käskystä. Mantere vaati takaisin maksua, koska Enäjärvi ei useista vaatimuksista huolimatta toimittanut kuitteja nostettujen rahojen käytöstä.

Patentti ja rekisterihallituksessa ei vieläkään tiedetä, mihin Enäjärvi rahat käytti.

Kun YLE Uutiset kertoi hovioikeuden tuomiosta, keskustelupalstoilla esitetttiin mm. seuraavia kysymyksiä ja kommentteja: Miksi Enäjärveä ei tuomittu ehdolliseen vankeuteen. Eikö yleensä noin korkeassa virassa ja varsinkin viranomaisena toimivalta henkilöltä edellytetä erityistä lainkuuliaisuutta ja moraalia? Eikö rangaistuksen tulisi olla jonkinlaisessa suhteessa henkilön asemaan? Enäjärven lievän rangaistuksen kohdalla ei toteudu edes hokema, että kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Meidät tavikset olisi tuomittu ainakin ehdolliseen vastaavista rikoksista.

Jukka Keiteleen Yrittäminen kannattaa aina -kirjan mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen entinen pääjohtaja Martti Enäjärvi on kolmannen polven juristi. Hänen isänsä oli oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi. Muita juristeja perheessä on myös isoisä, eno, veli ja tämän vaimo sekä oma vaimo ja hänen isänsä ja veljensä. 

 Wikipedian mukaan Martti Enäjärvi toimi Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajana vuosina 1986 - 2010 eli aivan liian kauan. Kun kauan toimii hyvin palkatussa korkeassa virassa, menettää helposti todellisuudentajunsa ja alkaa kuvitella olevansa lain yläpuolella. Valkokaulusrikollisilla on usein tällainen harhautunut ajatusmaailma. Itselle sallitaan pieniä erioikeuksia ja -vapauksia, joita muiden kohdalla paheksuttaisiin voimakkaasti.  Voidaan vain arvailla, mikä vaikutus Enäjärven pääjohtajuudella on ollut Patentti- ja rekisterihallituksen toimintaan säätiöiden valvojana.

AINAKIN YHDEN KIRJOITUKSEN ARVOINEN

Julkisuudessa on vuosien varrella paljon ihmetelty, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiö sai pitää AVAIN Asumisoikeus Oy:ltä saamansa osingot, vaikka se oli saanut ne joulukuun 2007 lainvastaisen ("mitättömän") osakekaupan tuloksena. Vaikka Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli kirjeessään Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (PRH 20.9.2012, Dnro 2010/605908) todennut, että säätiöllä ei osakeyhtiölainsäädännön ja aravalain mukaan ollut oikeutta nostaa AVAIN Asumisoikeus Oy:n jakamaa osinkoa, se ei vaatinut väärin perustein saatujen osinkojen palauttamista. PRH:n kirjeen oli allekirjoittanut sen uusi yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkö Juha Viertola, joka menneisyytensä perusteella ansaitsee ainakin yhden ihan oman blogikirjoituksensa kuten tämän blogin aikaisemmassa kirjoituksessa 16.3.2015 todettiin.

Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola nimitettiin PRH:n yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi 1.1.2012 alkaen. Viertolan nimityksestä tiedotettiin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) Ajankohtaista-sivulla seuraavasti:

Juha Viertola yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi

Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola on nimitetty yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi 1. päivästä tammikuuta 2012 lähtien. Viertola on toiminut muun muassa Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtajana ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteysjohtajana.

Lisätietoja:
Rauni Hagman
pääjohtaja
puh. 09 6939 5500

PRH:n tiedotteessa pääjohtaja Hagman kertoo, että "Viertola on toiminut muun muassa Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtajana ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteysjohtajana". Keskustelupalstoilla ihmeteltiin, miksi PRH:n pääjohtaja Hagman ei kertonut, että Viertola on toiminut myös Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiön toiminnanjohtajana. Valittiinhan hänet nimenomaan Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi. Maallikkona luulisi, että työskentely säätiön toiminnanjohtajana olisi ollut erityinen ansio Viertolan tapauksessa, kun hänet valittiin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi. Sitä ennen Viertola oli toiminut muun muassa Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtajana ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteysjohtajana. Nämä ansiot mainittiin, mutta ei toimintaa Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiön toiminnanjohtajana.

Keskustelupalstoilla arveltiin, että pääjohtaja Hagman "unohti" Viertolan ansioluettelosta tämän toimimisen Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiön toiminnanjohtajana, koska PRH oli aikaisemmin joutunut puuttumaan ko. säätiön toimintaan. Säätiön rahanlainausjupakka oli aikaisempina vuosina ollut paljon esillä tiedotusvälineissä. Yle Urheilu haastatteli Juha Viertolaa 12.1.2011, kun Viertola toimi vielä Hiihtoliiton ja Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiön toiminnanjohtajana. Haastattelun mukaan Juha Viertola osasi odottaa Patentti- ja Rekisterihallituksen antamaa päätöstä rahanlainausjupakkaan. Viertolan mukaan uudistuksia ja muutoksia oli jo selvitetty, mutta PRH:n selvitys oli viimeinen ponnin sille, että muutoksia säätiön hallintoon oli tulossa. Yle Urheilun uutisen mukaan

”PRH:n mukaan säätiön tilillä olleita varoja lainattiin säätiön sääntöjen ja säätiölain vastaisesti Suomen Hiihtoliitto ry:n maksuvalmiuden säilyttämiseksi, mutta selvitys ei sen mielestä anna aihetta muihin toimenpiteisiin”. 

Viertolan mukaan ”Päätös ei yllättänyt ja se oli ennakoitavissa, että tämän suuntaista kannanottoa sieltä päin on tulossa”.

Surullisen kuuluisan ”yleishyödyllisen yhteisön” asukkaana on pakko kysyä, että jos Viertolan mukaan tarvittiin PRH:n selvitys viimeisenä pontimena sille, että muutoksia hänen johtamaansa säätiöön alettiin suunnitella, niin mitä se ennakoi, kun hän toimii itse Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkönä? Eikö hänen toimiessaan vielä säätiön toiminnanjohtajana olisi pitänyt tuntea säätiölaki ja johtamansa säätiön säännöt – varsinkin kun hän on oikeustieteen lisensiaatti?

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) uutta yhdistys- ja säätiöyksikön päällikköä Juha Viertolaa haastateltiin TV1:n Aamu-TV:ssä 10.4.2012. Viertolan vastaukset toimittajan kysymyksiin eivät antaneet mitään toivoa sen suhteen, että PRH ainakaan oma-aloitteisesti valpastuisi säätiöiden valvojana. Viertolalla ei ollut selkeää mielipidettä siitä, pitäisikö säätiölakia tiukentaa vai ei eikä siitä, pitäisikö PRH:n tiukentaa säätiöiden valvontaa vai ei.

Viertolan esiintyminen Aamu-TV:ssä oli suuri pettymys veronmaksajille ja ns. yleishyödyllisten yhteisöjen asukkaille, jotka ovat kärsineet joko suoraan tai välillisesti jonkun säätiön kyseenalaisesta toiminnasta. Tällaisia säätiöitä ovat mm. Riihisäätiö, Nuorisosäätiö ja Asuntorakentamisen Kehityssäätiö. Nämä säätiöt yleishyödyllisinä yhteisöinä tai yleishyödyllisen yhteisön omistajina ovat toimineet säätiölain ja sääntöjensä vastaisesti, mutta PRH on ummistanut silmänsä siltä.

Viertolan esiintyminen Aamu-TV:ssä ei antanut kovin suuria toiveita siitä, että ”yleishyödyllisten” säätiöiden ja säätiöiden omistamien ”yleishyödyllisten” yhteisöjen asukkaille ja veronmaksajille koittaisivat yhtään paremmat ajat Viertolan Patentti- ja rekisterihallitukseen siirtymisen mukana. Viertolan valinta Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi ihmetyttää varsinkin kun valinnan perusteet eivät ole tiedossa. Voisiko joku kertoa Viertolan valinnan perusteista (puoluetausta yms.)?

Mitä tulee päätökseen, jonka PRH antoi Viertolan aikaisemmin johtaman säätiön (Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiö) toiminnasta, niin se on tyypillinen PRH:lle: Vaikka säätiön sääntöjä rikottiin ja toimittiin säätiölain vastaisesti, niin PRH:n mielestä se ei kuitenkaan anna aihetta toimenpiteisiin. Näin ratkaisuissaan ja päätöksissään PRH muistuttaa erehdyttävästi toista viranomaista, nimittäin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta (ARA), joka on tullut tunnetuksi asukkaiden kanteluihin antamiensa ratkaisujen vakiolauseesta "Asia ei kuulu Aran toimivaltaan". PRH:n kirje Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle 20.9.2012 (Dnro 2010/605908) allekirjoittajanaan yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkö Juha Viertola noudattaa täysin sitä päälinjaa, jonka kumpikin verorahoilla ylläpidetty virasto (ARA ja PRH) ovat omaksuneet suhteessaan kaikenkarvaisiin säätiöihin ja "yleishyödyllisiin yhteisöihin" viime vuosina eli lakia on rikottu, mutta se ei anna aihetta toimenpiteisiin. Tällainen suhtautuminen on järkyttänyt tavallisten ihmisten oikeustajua ja on yksi osoitus ns. hyvä veli -järjestelmästä ja rakenteellisesta korruptiosta Suomessa. Kun piirit ovat pienet ja kaikki tuntevat toisensa, niin varotaan astumasta toistensa varpaille - toimittiinpa missä roolissa tahansa!