MISSÄ OIKEUDETTOMASTI SAADUT OSINGOT OVAT TÄNÄÄN?

ARA-kirjoituksia -blogissa 14.3.2015 otsikolla "AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyt vuosina 2007 - 2010 - osinkoja väärin perustein" kerrottiin Asuntorakentamisen Kehityssäätiön väärin perustein saamista osingoista. Tämä on todettu jopa viranomaistasolla. Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kirjeessä (Dnro 2010/605908) Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle 20.9.2012 todetaan mm.:

Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on saanut AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksen 7.4.2008 tekemällä päätöksellä tilikaudelta 1.1.2007 - 31.12.2007 omistusosuutensa mukaisesti osinkotuloja 86.750 euroa, kun yhtiö jakoi osinkoa yhteensä 170.000 euroa.

Osakeyhtiölainsäädännön ja aravalain mukaan säätiö ei ole ollut AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden omistajana. Säätiöllä ei siten ole ollut oikeutta nostaa osakeyhtiön jakamaa osinkoa.

Kannattaa tutustua ARA-kirjoituksia -blogin kirjoitukseen ja ihmetellä yhdessä kirjoittajan kanssa yleishyödyllisiä yhteisöjä valvovan viranomaisen (ARA) ja asuntoministerin (Krista Kiuru) kannanottoja ko. osinkoasiassa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vastauksessa laittomia osikoja koskevaan tiedusteluun (ARA 12.10.2012, Dnro 18560/635/12) apualaisjohtaja Heli Huuhka ja ylitarkastaja Arja Noro kirjoittavat mm. seuraavaa:

Avain asumisoikeus Oy on 12.11.1992 nimetty aravalain (17.12.1993/1189) mukaiseksi yleishyödylliseksi lainansaajayhteisöksi. Tämä merkitsee sitä, että yhteisön on toiminnassaan noudatettava aravalain 15 a §:n mukaisia edellytyksiä.

Yhtenä näistä edellytyksistä on se, että yhteisö ei tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton.

Aravalain 15 c §:n perusteella ARA valvoo, että nimetty yhteisö täyttää 15 a §:n mukaiset edellytykset ja toimii niiden mukaisesti. Tuoton tuloutusta valvoessaan ARA valvoo sitä, että vuotuinen tuoton tuloutus ei ylitä sallittua tuloutettavissa olevaa tuoton määrää. Valvonta kohdistuu siten siihen, paljonko yhtiöstä on siirtynyt varoja osingon tai muun tuoton tuloutuksen muodossa yhtiön omistajille. Varsinaista osingonmaksutapahtumaa ARA ei valvo, vaan se tapahtuu yhtiön toimesta ja osakeyhtiölain asiasta antamia määräyksiä noudattaen.

Asuntoministeri Krista Kiurun kannanotto AVAIN Asumisoikeus Oy:n osingon maksamiseen Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle vuonna 2008 koskien vuoden 2007 osinkoa on erityisen mielenkiitoinen. Sähköpostiviestissään 29.10.2012 eräälle AVAIN Asumisoikeus Oy.n asukkaalle Kiuru kirjoittaa viitaten Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) antamaan päätökseen 20.9.2012 mm. seuraavaa:

Kuten PRH:n päätöksessä 20.9.2012 todetaan, Asuntorakentamisen Kehityssäätiö ei ole ollut AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden omistaja, sillä vuonna 2007 tehty YH-Asumisoikeus Oy:n (nyk. AVAIN Asumisoikeus Oy) osakkeiden kauppa YH-Asunnot Oy:n (nyk. Avara Amplus Oy) ja Kehityssäätiön välillä on ollut asumisoikeusasunnoista annetun lain nojalla mitätön. Siten Kehityssäätiöllä ei ole ollut oikeutta nostaa AVAIN Asumisoikeus Oy:n jakamaa osinkoa. 

Asumisoikeustalojen asukkaiden kannalta AVAIN Asumisoikeus Oy:n osingonjaolla on merkitystä vain siltä osin, onko maksettu osinko ollut määrältään oikea. Koska näin on ollut, ei asukkaiden asema ole asiassa millään tavoin heikentynyt osingon saajatahoon liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

AVAIN Asumisoikeus Oy:n (ent. YH-Asumisoikeus Oy) asukkaana noitakin osinkoeuroja omalta osaltaan käyttövastikkeessaan maksaneena ei voi muuta kuin ihmetellä valvovan viranomaisen ja asuntoministerinä toimineen henkilön välinpitämätöntä suhtautumista siihen, minne osingot päätyivät. Sekä YH-Asunnot Oy:n asumisoikeus- että vuokra-asukkailla on oikeus tietää osinkojen kohtalo.

Missä oikeudettomasti saadut osingot ovat tänään?

SÄÄTIÖLAKI MUUTTUU, MUTTA KOVENEEKO VALVONTA

1 SUOMI KOHUSÄÄTIÖIDEN MAA

Suomi on säätiöiden luvattu maa. Suomessa on noin 2800 säätiötä. Suomi on myös kohusäätiöiden maa. Asuntorakentamisen Kehityssäätiö, Bensowin lastenkotisäätiö, Hebe-säätiö, Nuorisosäätiö, Riihi säätiö r.s., Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiö ja Urheiluopistosäätiö ovat säätiöitä, jotka ovat saaneet osakseen kielteistä julkisuutta. Näistä säätiöistä Asuntorakentamisen Kehityssäätiötä, Riihi säätiötä ja Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiötä on käsitelty tai sivuttu tämän blogin aikaisemmissa kirjoituksissa. Seuraavassa esitellään lyhyesti muiden alussa mainittujen säätiöiden "aikaansaannoksia":

Nuorisosäätiö

Professori (emeritus) Jyrki Virolainen kirjoittaa blogissaan otsikolla "Käräjäoikeudelta hyvin perusteltu tuomio Nuorisosäätiön jutussa" 30.1.2013 mm. seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomionsa niin sanotussa Nuorisosäätiö -jutussa. Oikeusprosessi jakautui kahteen osaan: 1) luottamusaseman väärinkäyttöä ja 2) lahjusrikoksia koskevien syytteiden käsittelyyn.

Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevien syytteiden osalta käräjäoikeus totesi Nuorisosäätiön antaneen sääntöjensä vastaisesti vaalitukea vuosina 1998 - 2009. Tuesta päättämiseen olivat osallistuneet koko aikana säätiön asiamiehen tai hallituksen jäsen ominaisuudessa Jorma Heikkinen ja hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ollut Antti Kaikkonen. Lyhyemmän aikaan tuesta olivat olleet päättämässä säätiön vuonna 2007 aloittaneet uusi asiamies Seppo Pyykkönen ja hallituksen jäsen Aki Haaro.

Käräjäoikeus tuomitsi Jorma Heikkisen luottamusaseman väärinkäytöstä sekä hänen syykseen myös luetusta törkeästä lahjuksen antamisesta (ks. jäljempänä) yhteiseen yhden vuoden (1 v) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Antti Kaikkonen tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden (5 kk) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Aki Haaron ja Seppo Pyykkösen käräjäoikeus tuomitsi sakkorangaistuksiin. Muiden hallituksen jäsenten syytteet käräjäoikeus hylkäsi. Hylkääminen perustui osin näytön riittämättömyyteen ja osin syyteoikeuden vanhentumiseen.

Lahjusrikosten osalta käräjäoikeus totesi, että säätiön asiamies Jorma Heikkinen oli vuosina 2001 - 2007 antanut RAY:n hallituksen puheenjohtajana toimineelle Jukka Vihriälälle yhteensä noin 35.000 euron lahjat, jotka ovat olleet omiaan vaikuttamaan Vihriälän toimintaan RAY:ssä. Nuorisosäätiön oli samaan aikaan saanut useiden miljoonien eurojen avustukset RAY:ltä.

Antti Kaikkonen sanoo olevansa pettynyt tuomioon, jota hän pitää omalta osaaltaan virheellisenä. Tämä on ymmärrettävää, mutta sen sijaan on vaikea ymmärtää Kaikkosen tuomiota kohtaan osoittamaa suoranaista vähättelyä. Kaikkosen mukaan tuomio ei vaikuta millään tavalla hänen asemaansa kansanedustajana, eduskunnan suuren valiokunnan eli EU-valiokunnan varapuheenjohtajana tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Kepu-johtajien ja Kaikkosen oma suhtautuminen langettavaan tuomioon osoittaa, miten ylimielisesti suuren polittisen puolueen johto suhtautuu oman johtavan poliitikkonsa raskaaseen töppäykseen ja siitä annettuun tuomioon: poliitikon saamalle langettavalle rikostuomiolle ei haluta antaa minkäänlaista painoarvoa, vaan tuomiota vähätellään pikku asiaksi.

Ks. professori (emeritus) Virolaisen kirjoitus kokonaisuudessaan. Se käsittelee Helsingin käräjäoikeuden antamia tuomioita sekä ns. Nuorisosäätiö-jutussa että Urheiluopistosäätiön taulukauppoja koskevassa jutussa.

Urheiluopistosäätiö

YLE Uutiset kertoi uutisessaan 27.9.2010, että demaritaustainen Urheiluopistosäätiö on jakanut patentti- ja rekisterihallituksen selvityksen mukaan vaalitukea 34 000 euroa vastoin säätiön omia sääntöjä. Patentti- ja rekisterihallitus on huomauttanut säätiötä vaalirahan jakamisesta. Myös keskusrikospoliisi on kiinnostunut Urheiluopistosäätiön toiminnasta. YLE Uutisten mukaan...

Urheiluopistosäätiötä johtavat säätiön hallitus ja valtuuskunta. Johtoelimissä istuu useita entisiä ja nykyisiä sosialidemokraattien johtohenkilöitä.

Urheiluopistosäätiö on aiemmin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tukenut ainakin presidentti Tarja Halosen presidentinvaalikampanjaa ja Jani Sievisen eurovaalikampanjaa sekä demaripuoluetta. Poliitikkojen tukemisesta patentti- ja rekisterihallitus nuhteli Urheiluopistosäätiötä.

Uutisessaan 28.9.2010 YLE Uutiset kertoi, että "SDP:n johto ihmettelee puoluetta lähellä olevan Urheiluopistosäätiön vaalituista noussutta kohua. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoo, että hän ei ollut kuullut poliisin säätiötä koskevista selvityksistä."

Professori (emeritus) Jyrki Virolainen kirjoittaa blogissaan otsikolla "Käräjäoikeudelta hyvin perusteltu tuomio Nuorisosäätiön jutussa" 30.1.2013 Urheiluopistosäätiön taulukaupoista seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

[Helsingin] Käräjäoikeus antoi tänään langettavan tuomion myös niin sanotussa Urheiluopistosäätiön taulukauppoja koskevassa jutussa, jossa kahdeksan henkilöä tuomittiin sakkoihin. Demaritaustaisen säätiön taulukaupat toivat sakkotuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle vuosina 2005-2007 säätiön hallituksessa olleelle jäsenelle. Käräjäoikeus määräsi kunkin tuomitun maksamaan 70 päiväsakkoa luottamusaseman väärinkäytöstä. Maksettavaa kertyi kullekin tuomitulle maksukyvyn mukaisesti noin 2 200-17 600 euroa.

Oikeuden mukaan säätiö oli antanut sääntöjensä vastaisesti SDP:lle tukea ostamalla siltä ylihintaista taidetta. Oikeus määräsi tuomitut korvaamaan yhteisvastuullisesti taiteesta maksetun ylihinnan 16 400 euroa. Tuomion perustelujen mukaan asiassa ei ollut kyse vain harkinta- ja arviointivirheestä, vaan tietoisesta vaalituen tai muun poliittisen tuen antamisesta. Demaritaustaisen Urheiluopistosäätiön taulukaupat toivat rikostuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle hallituksen jäsenelle.

Urheiluopistosäätiön jutussa rangaistukseen tuomittiin muun muassa säätiön tuolloinen puheenjohtaja, kahden kauden ex-kansanedustaja Markku Pohjola (sd.) sekä säätiön ex-asiamies Yrjö-Olavi Aav, joka on STS-Pankin viimeinen pääjohtaja. Pohjola oli siviiliammatiltaan Helsingin käräjäoikeuden tuomari. Vuonna 2005 toverit hommasivat Markku Pohjolalle laamannin arvonimen. Arvonimen myönsi Pohjolalle presidentti Tarja Halonen, jonka presidentinvaalikampanjaan juuri vuonna 2005 Pohjolan johtama Urheiluopistosäätiö myönsi auliisti vaalitukea.

Hebe-säätiö

YLE Uutiset kertoi uutisessaan 28.9.2010, että myös Vasemmistonuoria tukenutta säätiötä on huomautettu (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Patentti- ja rekisterihallitus on jo huomauttanut kymmentä säätiötä vaalitukien jakamisesta. Yksi säätiöistä on Hebe-säätiö, joka ei suoraan ole jakanut vaalitukea. Säätiö on kuitenkin rahoittanut Vasemmistonuoria.

Patentti- ja rekisterihallituksen linjajohtaja Olli Koikkalainen toteaa YLE Uutisille, ettei PRH:lla ole tarkkaa tietoa siitä summasta, jolla Hebe-säätiö on Vasemmistonuoria rahoittanut. Hebe-säätiösta puolestaan kerrottiin myöhään tiistai-iltana, että tarkka summa on ilmoitettu PRH:lle.

Vasemmistonuoret on antanut vaalitukea esimerkiksi Vasemmistoliiton nykyiselle puheejohtajalle Paavo Arhinmäelle. Arhinmäki on toiminut aiemmin niin Hebe-säätiön kuin Vasemmistonuortenkin johdossa.

Arhinmäki sanoo, ettei Hebe ole antanut hänelle suoraa avustusta vaaliseminaareihin. Hän pitää myös pienenä Hebe-säätiöstä Vasemmistonuorten kautta kanavoitua vaalitukea. Viime eduskuntavaaleissa Arhinmäki sai tukea Vasemmistonuorilta 7 000 euroa.

Bensowin lastenkotisäätiö

Helsingin Sanomat kirjoitti 29.10.2014 otsikolla "Bensowin lastenkotisäätiötä epäillään törkeästä veropetoksesta" mm. seuraavaa:

Poliisi on aloittanut rikostutkinnan niin sanotussa Bensowin lastenkotisäätiön-jutussa. Säätiötä epäillään törkeästä veropetoksesta. Verottajan mukaan säätiön toiminta ei ole ollut yleishyödyllistä, vaan se on harjoittanut liiketoimintaa. Verottajan mukaan säätiö on välttänyt veroja noin 300 000 euron arvosta.

Aiemmin poliisi on tutkinut säätiön toimia, koska sitä on epäilty luottamusaseman väärinkäytöstä. Nyt tutkinta laajenee.

Ylen MOT-ohjelma kertoi keväällä 2013, että lastenkotisäätiö vei 25 miljoonaa euroa lastenkodilta. Ohjelman mukaan huijauksen takana oli säätiön hallituksen sisäpiiri, joka on varjellut salaisuutta vuosikausia.

Poliisi tutkii Bensowin lastenkotisäätiön toimintaa. Hallituksen jäseniä ja toiminnanjohtajaa epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä. Säätiö omistaa muun muassa Villa Bensowin Kauniaisissa.

YLE TV1:n MOT-ohjelma on tehnyt useita ohjelmia Bensowin lastenkotisäätiöstä. Ohjelman verkkosivuilta voi lukea esimerkiksi 2.2.2015 esitetyn Bensowin säätiön ryöstö -ohjelman 4.2.2015 julkaistun käsikirjoituksen. Miksi valvova viranomainen - PRH - antoi ryöstön tapahtua?

2 UUSI SÄÄTIÖLAKI VOIMAAN 1.12.2015

Kohusäätiöiden suuri määrä osoittaa, että säätiöiden valvonta on ollut retuperällä. Säätiöiden toimintaedellytysten parantamiseksia mutta myös säätiöiden toiminnan avoimuuden lisäämiseksi ja valvonnan parantamiseksi oikeusministeriö asetti 5.1.2012 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen säätiölain uudistamiseksi. Kun työryhmän työn tuloksena luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi tuli julkisuuteen 27.3.2013, Helsingin Sanomien verkkosivujen kirjoituksessa otsikolla "Säätiöiden valvonta kovenee" Teemu Luukka kirjoitti 20.4.2013 seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Säätiölakiin valmistellaan suurremonttia. Säätiöiden mahdollisuus pyörittää bisneksiä lisääntyy, mutta niiden mahdollisuus jakaa rahaa lähipiireille vaikeutuu.

Säätiöiden valvontaa ja sääntelyä aiotaan tiukentaa huomattavasti.

Pian julkistettavan työryhmän ehdotuksen mukaan säätiöt eivät voisi jakaa rahaa tai muuta hyötyä säätiössä toimivien lähipiiriin kuuluville ihmisille tai yhteisöille. Lain uudistamisella pyritään muun muassa siihen, että säätiöiden käyttö rikolliseen toimintaan tai lähipiirin suosimiseen olisi huomattavasti nykyistä vaikeampaa.

Viime vuosina useita säätiötä on epäilty epämääräisistä toimista. Viimeksi julkisuudessa ovat olleet Bensowin lastenkotisäätiön epäselvyydet.

Kirjoituksen Fakta-osiossa otsikolla "Kohut pilanneet säätiöiden mainetta" kerrottiin. että...

Suomessa on noin 3 000 säätiötä. Säätiöt jakavat vuosittain satoja miljoonia euroja hyväntekeväisyyteen.

Säätiöitä ei omista kukaan. Rahojen käytöstä päättää hallinto lahjoittajan toivomusten mukaisesti.

Vuodelta 1930 peräisin olevaa säätiölakia uusitaan, koska se on osin vanhentunut. Taustalla ovat osin myös säätiöissä tehdyt rikkomukset.

Esimerkiksi keskustalainen Nuorisosäätiö ja demarien Urheiluopistosäätiö ovat olleet esillä vaalirahaoikeudenkäynneissä. Julkisuudessa on puitu myös Bensowin lastenkotisäätiön erikoista varojen käyttöä.

Säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö uudesta säätiölaista (OM 23/2013) julkaistiin varsinaisesti 15.5.2013. Tämän jälkeen säätiölainsäädännön uudistamisen aikataulu eteni oikeusministeriön 17.3.2015 pävitettyjen verkkosivujen mukaan seuraavasti:

- Lausuntokierros mietinnöstä päättyi 15.7.2013- Tiivistelmä lausunnoista julkaistiin 20.9.2013
- Arvio lausuntopalautteesta ja uusi luonnos hallituksen esitykseksi julkaistiin 27.3.2014
- Hallituksen esitys uudeksi säätiölaiksi (HE 166/2013) annettiin eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2014
- Talousvaliokunnan lausunto 4.12.2014
- Lakivaliokunnan mietintö 23.1.2015
- I täysistuntokäsittely 5.2.2015

Eduskunta hyväksyi II täysistuntokäsittelyssä 10.2.2015 uuden säätiölain lakivaliokunnan antaman mietinön mukaisena (PTK 151/2014 vp). Lakivaliokunnan mietinnössä muutettiin ja täsmennettiin joiltain osin hallituksen esitystä säätiölaiksi (HE 166/2014). Esimerkiksi kieltoa jakaa säätiön varoja säätiön lähipiirille säätiön purkautuessa lievennettiin (huom!). Tasavallan pesidentti vahvisti lain voimaantulon 24.4.2015. Uusi säätiölaki (24.4.2015/487) kumoaa vanhan säätiölain (5.4.1939/109) ja tulee voimaan 1.12.2015 alkaen.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (HE 166/2014 vp) kirjoitetaan kohdassa "Esityksen pääasiallinen sisältö" säätiöiden toiminnan avoimuuden lisäämiseen ja valvonnan parantamiseen liittyen seuraavaa:

Säätiön toiminnan avoimuutta ehdotetaan lisättäväksi siten, että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä on oltava säätiön tarkoituksen toteutumisen ja lähipiiritoimien osalta riittävät tiedot. Avoimuuden lisääminen helpottaa säätiön valvontaa niin viranomaisten kuin säätiön idosryhmien toimesta.

Säätiövalvonta säilyy Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä. Valvontaa tehostetaan ensi sijassa siten, että poistetaan lainsäädännöstä aiheutuvia viranomaisten välisen tiedonvaihdon sekä säätiörekisterin pidon ja säätiövalvonnan tehokkaamman järjestämisen esteitä. Viranomaisvalvontaa tehostaa myös säätiön toiminnan ja talouden avoimuuden lisääminen sekä säätiön hallinnon ja toiminnan pelinsääntöjen selventäminen. 

Ehdotuksen tavoitteena on, että lailla annettaisiin mahdollisimman hyvät puitteet rehelliselle säätiötoiminnalle. Ehdotuksessa on kuitenkin väärinkäytöksiä silmällä pitäen kiinnitetty huomiota oikeussuojajärjestelmän tosiasialliseen tehostamiseen.

Oikeusministeriön 23.4.2015 julkaiseman tiedotteen mukaan...

Uudistuksen tarkoituksena on kehittää säätiöiden toimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa niin, että säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavalla tavalla.

Uuden lain myötä säätiöiden toiminnan avoimuutta lisätään ja valvontaa parannetaan. Lähipiirin suosimiskielto tiukkenee.

Laissa säännellään nykyistä selvemmin mm. toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja koulutuspalveluita. Tämä lisää säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös julkisen sektorin toiminnoissa.

Uudessa säätiölaissa (487/2015) säädetään valvonnasta luvussa 14 (Säätion valvonta). Valvonnasta säädetään mm. seuraavaa:

Rekisteriviranomaisen [Patentti- ja rekisterihallitus] tehtävänä on valvoa, että säätiön toiminnassa noudatetaan tätä lakia ja säätiön sääntöjen määräyksiä. (1 § Julkinen valvonta)

Säätiön on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava rekisteriviranomaiselle sen pyytämät tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi. Vastaava velvollisuus on sillä, jolla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta säätiössä tai joka on säätiön määräysvallassa. (2 § Rekisteriviranomaisen oikeus saada tietoja säätiöltä)

Rekisteriviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada  seuraavilta henkilöiltä kaikki niiden hallussa olevat säätiötä koskevat sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi:

1) säätiön tilintarkastajalta;

2) säätiössä kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa käyttävän tilintarkastajalta;

3) säätiön kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukaisessa määräysvallassa olevan tilintarkastajalta.

Rekisteriviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada yksilöityä valvontatointa varten valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja muulta kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetulta, jolla voidaan perustellusta syystä olettaa olevan valvontatoimen kannalta tarpeellista tietoa. (3 § Oikeus saada tietoja muilta henkilöiltä)

Rekisteriviranomaisella on oikeus, jos siihen on valvonnassa esille nousseen asian selvittämiseksi syytä, saada tarkastettavakseen säätiön toimipaikassa tämän toimintaa ja hallintoa koskevat asiakirjat ja muut tallenteet sekä tietojärjestelmät siinä laajuudessa kuin se on tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi. (4 § Tarkastusoikeus)

Säätiön tilintarkastaja voi ilmoittaa rekisteriviranomaiselle säätiötä koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan. Tilintarkastaja voi myös toimittaa rekisteriviranomaiselle jäljennöksen tilintarkastuslain 16 §:ssä tarkoitetusta tilintarkastuspöytäkirjasta. (6 § Tilintarkastajan oikeus antaa tietoja rekisteriviranomaiselle)

Ks. tarkemmin säätiölaki 487/2015, 14 luku - Säätiön valvonta.

3  ASUMISOIKEUSLAIN MUUTOS

Hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 166/2014 vp) sisältää myös lain asumisoikeusasunnoista annetun lain 26 b §:n muuttamisesta (495/2015). Lakimuutoksessa muutetaan asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 26 b §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1608/2009, seuraavasti:

26 b § Lunastussuorituksiin käytettävissä olevat varat ja vastuu virheellisestä lunastussuorituksesta

Jos asumisoikeuksien lunastukseen on käytetty varoja, joita tämän lain mukaan ei saa käyttää, on omistajayhteisön hallitus ja, jos varojen jakaminen perustuu virheelliseen taseeseen, taseen vahvistamiseen taikka tarkastamiseen osallistunut tilintarkastaja tilintarkastuslain (459/2007) 51 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan omistajayhteisölle näin syntyneen vahingon. Rangaistuksesta osakeyhtiörikoksesta säädetään osakeyhtiölain (624/2006) 25 luvun 1 §:ssä sekä asunto-osakeyhtiörikoksesta ja -rikkomuksesta asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 27 luvun 1 ja 2 §:ssä. Jos omistaja on asumisoikeusyhdistys, sovelletaan lisäksi, mitä asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 76 §:ssä säädetään. Rangaistuksesta asumisoikeusyhdistysrikkomuksesta säädetään asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 83 §:ssä. Jos omistaja on säätiö, sovelletaan lisäksi, mitä säätiölain (487/2015) 8 luvun 1 §:ssä säädetään. Rangaistuksesta säätiörikoksesta ja -rikkomuksesta säädetään säätiölain 10 luvun 1 ja 2 §:ssä. (24.4.2015/495)

L:lla 495/2015 muutettu 4 momentti tulee voimaan 1.12.2015.

4 SÄÄTIÖIDEN VALVONTA KOVENEE VAI KOVENEEKO

Uuden säätiölain tarkoitus on toisaalta helpottaa säätiöiden perustamista ja toimintaa ja toisaalta lisätä säätiöiden toiminnan avoimuutta ja parantaa niiden valvontaa. Pessimistinä on vaikea uskoa, että säätiöiden valvonta tulee kovenemaan. "Rekisteriviranomaisen" eli Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivujen mukaan sen harjoittama säätiövalvonta on "jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa". Valvonta perustuu ensisijaisesti tilinpäätösasiakirjoihin, jotka säätiö lähettää Patentti- ja rekisterihallitukselle vuosittain. Säätiön vuosiselvitystä koskevalla sivulla kerrotaan, että "Patentti- ja rekisterihallitus tallentaa kaikilta säätiöiltä vuosiselvitykseen liittyviä tietoja tilastointia varten".

Tätäkö säätiöiden valvonta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan eli tietojen tallentamista tilastointia varten? Tässä PRH:n harjoittama säätiöiden valvonta muistuttaa suuresti toisen valvovan viranomaisen eli ARAn harjoittamaa "yleishyödyllisten yhteisöjen" valvontaa. ARAnkin valvonta on pääasiassa "jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa" ja tietojen tallentamista tilaistointia varten. Tosin ARAa ovat työllistäneet enemmän "yleishyödyllisten yhteisöjen" asukkaiden yhteisöjään koskevat kantelut, jotka se tosin yleensä kuittaa toteamalla "Asia ei kuulu ARAn toimivaltaan" tai vastaavalla toteamuksella. Joskus ARA on vaivautunut tekemään valvontatarkastuksen johonkin "yhteisöön" kuten viimeksi vuonna 2013 AVAIN Asumisoikeus Oy:öön, mutta selvistäkin todetuista epäkohdista "yhteisö" selviää kehotuksella tehdä jotakin pientä asioiden korjaamiseksi, jotta asukkaiden kritiikiltä saataisiin taitettua kärki. ARA jopaa peittää tarkastuskertomuksesta kaiken "raskauttavamman" tiedon, joka kiinnostaisi asukkaita kaikista eniten.

Sekä ARA että PRH ovat saaneet oikeuskanslerin ja/tai oikeusasiamiehen huomautuksia valvonnan laiminlyömisestä tai muusta valvontaviranomaiselle sopimattomasta menettelystä. ARA-kirjoituksia -blogissa on kirjoitettu ARAn saamista huomautuksista apulaisoikeuskanslerilta ja apulaisoikeusasiamieheltä ja tämän blogin aikaisemmissa kirjoituksissa PRH:n saamasta huomautuksesta apulaisoikeusasiamieheltä Riihi säätiö r.s.:n avustuspetosasiassa ja PRH:n entisen pääjohtajan petostuomiosta.

PRH:n verkkosivuston 11.11.2014 päivitetyn Mikä säätiörekisteri on? -sivun mukaan PRH:n ylläpitämässä säätiörekisterissä on noin 2800 säätiötä. ARAn verkkosivujen Yleishyödylliset yhteisöt -sivun mukaan yleishyödylliseksi nimettyjä yhteisöjä on noin 540, mutta ko. sivulla sijaitsevasta linkistä Lista yleishyödyllisistä yhteisöistä aukeavan pdf-tiedoston mukaan niitä on 578 (17.4.2015 tilanne). Jo valvottavien suuri lukumäärä aiheuttaa esteen tehokkaalle valvonnalle ja liian paljon valvonnasta jää sattuman varaan. Esimerkiksi AVAIN Asumisoikeus Oy:n 8,5 miljoonan euron laiton sijoitustoiminta vuosina 2006 - 2009 tuli ARAn tietoon ko. yhtiötä koskevan kantelun käsittelyn yhteydessä vuonna 2009 eli sattumalta - ei siis ARAn oman valvontatoiminnan tuloksena.

Valvottavien suuri määrä, tunnetusti alhainen työn tehokkuus valtion virastoissa, poliittisina virkanimityksinä saadut suhteellisen hyvätuloiset eläkevirat ja mahdolliset muut seikat pitävät huolen siitä (kuten tähänkin asti), että säätiöiden valvonta ei juurikaan tule kovenemaan, vaikka uusi säätiölaki loisikin hieman paremmat edellytykset valvonnalle.

Edellä on kerrottu, että Helsingin Sanomissa 20.4.2013 julkaistussa Teemu Luukan artikkelissa kirjoitettiin säätiölainsäädännön uudistamisesta otsikolla "Säätiöiden valvonta kovenee". Artikkelia varten oli haastateltu säätiölakia valmistelevan työryhmän puheenjohtajaa Timo Kaisanlahtea. Hänelle oli ilmeisesti mainittu epäilyistä joidenkin säätiöiden (esim. Bensowin lastenkotisäätiö) epämäääräisistä toimista, mikä sai Kaisanlahden vastaamaan seuraavasti:

En lähde arvuuttelemaan, miten uusi laki olisi vaikeuttanut näitä toimia. On hyödytöntä pohtia, mitä sitten, jos setä olisi täti.

Kaisanlahden vastaus osoittaa, millä vakavuudella uutta säätiölakia valmisteltiin. Jos säätiölakia valmistelevan työryhmän puheenjohtaja ei kykene arvioimaan tai pitää hyödyttömänä pohtia, miten hänen valmistelemansa laki voisi ennaltaehkäistä edes pahimpia väärinkäytöksiä säätiöiden toiminnassa, niin valvonnan ei voi olettaa kovenevan kovinkaan paljon siitä, mitä se on tähän asti ollut.

Ja vaikka uusi säätiölaki loisikin vanhaa lakia paremmat edellytykset säätiöiden valvonnan kovenemiselle, niin  viime kädessä se riippuu PRH:sta ja sen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköstä. Tämän blogin aikaisemmassa kirjoittuksessa 19.3.2015 on kerrottu, että ko. päällikkönä vuodesta 2012 alkaen toiminut Juha Viertola toimi ennen PRH:n yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi nimitystään toiminnanjohtajana Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiössä, jonka toimintaan PRH joutui puuttumaan Viertolan toiminnanjohtajuuden aikana. TV-esiintymissään yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkönä Viertola on esiintynyt lupsakkaana kaverina, jonka viimeksi uskoisi kovistelevan edes kohusäätiöitä.

ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYSSÄÄTIÖ TOIVOI PRH:LLE ANTAMIENSA TIETOJEN SALAAMISTA

Aikaisemmassa kirjoituksessa 16.3.2015 kerrottiin Patentti- ja rekisterihallituksen huomautuksesta Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (PRH 8.7.2011, Dnro 2010/605908). Kirjeessään 21.12.2010 PRH oli pyytänyt säätiöltä selvitystä siitä, onko julkisuudessa olleiden tietojen ja säätiön vuosiselvityksissä mainittujen seikkojen välillä ristiriitaa koskien YH-Asumisoikeus Oy:n (14.3.2008 alkaen AVAIN Asumisoikeus Oy) osakkeilla käytyjä kauppoja vuosina 2007 ja 2008.

Asuntorakentamisen Kehityssäätiön vastauksissa PRH:n selvityspyyntöön ja lisäselvityspyyntöön kiinnittää huomiota se, että niissä toivotaan, että säätiön antamat tiedot pidetään salassa. Vastauksessaan 13.1.2011 (saapunut PRH:lle 14.1.2011) Patentti- ja rekisterihallituksen selvityspyyntöön (Dnro 2010/605908) Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen esittävät antamiensa tietojen salaamistoiveen seuraavasti:

Toivomme, että asiaa käsiteltäessä antamamme tiedot pidettäisiin salassa, koska jo nyt myyjälle (YH Asunnot Oy:lle) ja Ostajalle (Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle) on tullut ikävää ja liiketoimintaa haittaavan julkisuutta.

Vastauksessaan 24.5.2011 (saapunut PRH:lle 27.5.2011) Patentti- ja rekisterihallituksen lisäselvityspyyntöön Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen esittävät antamiensa tietojen salaamistoiveen seuraavasti:

Toivomme edelleen, että asiaa käsiteltäessä antamamme tiedot pidettäisiin salassa, koska jo nyt myyjälle (YH Asunnot Oy:lle) ja ostajalle (Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle) on tullut ikävää ja liiketoimintaa haittaavan julkisuutta. Lisäperusteena on kaupan kohteelle syntynyt haitta, joka on syntynyt julkisen kirjoittelun kautta. Negatiivin julkisuus on tuonut haittaa erityisesti asukkaille, jotka asuvat kaupankohteena olleen AVAIN Asumisoikeuden asunnoissa. Haitta on tullut harhaan johtavasta julkisesta kirjoittelusta asumisen pysyvyyteen liittyen ja siihen onko nykyinen asumismuoto asukkaille turvattu. Näillä perusteilla toivoisimme, että asiaa ei turhaan enää käsiteltäisi julkisuudessa ja siten haitattaisi tarpeettomasti AVAIN Asumisoikeuden toimintaa ja sen asukkaiden asumista. (Lihavointi on tämän kirjoittajan.)

Helsingissä 8.7.2011 päivätyssä kirjeessään Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (Dnro 2010/605908) Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yritys- ja yhteisölinjan linjanjohtaja Olli Koikkalainen kirjoittaa selvityksen julkisuudesta seuraavaa:

Säätiölain 24 §:n mukaan Patentti- ja rekisterihallitus on velvollinen pitämään salassa säätiöiden valvontaa suorittaessaan saamansa tiedot säätiön tai toisen liike- ja ammattisalaisuudesta taikka toisen taloudellisesta asemasta tai henkilökohtaisista oloista, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) on säännöksiä asiakirjojen salassa pitämisestä. Säätiön Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamissa selvityksissä ei ole mitään näiden lakien säännöksissä tarkoitettua, salassa pidettävää tietoa. AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakejärjestelyt vuosina 2007 - 2010 on selostettu selvityshenkilö Riitta Rainion raportissa Valtion tukemien asuntojen, erityisesti asumisoikeusasuntojen omistajuus, asukkaiden aseman turvaaminen ja heille tarkoitetun tuen ohjautuminen (Ympäristöministeriön raportteja 17/2011) ja PRH:lle toimitetut selvitykset sisältävät samoja tietoja.

Linjanjohtaja Koikkalaisen kirje Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle tuli julkisuuteen, kun Rakennuslehti kirjoitti siitä 18.8.2011 otsikolla "PRH huomautti säätiötä asumisoikeusyhtiön osakekauppojen sotkuista".

Jos PRH olisi noudattanut säätiön toivetta ja salannut sen antamat tiedot, niin me AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat emme olisi koskaan saaneet tietää, että säätiön edustajat (Viinikka ja Siltanen) olivat perustelleet PRH:lle antamiensa tietojen salaamistoivettaan myös negatiivisen julkisuuden meille asukkaille tuomalla haitalla. Säätiön edustajien huoli negatiivisen julkisuuden meille asukkaille aiheuttamasta haitasta ei kuulostanut uskottavalta - ei varsinkaan siksi, että me asukkaat ja asukkaiden edustajat olemme usein saaneet kokea tylyyttä ja välinpitämättömyyttä AVAIN Asumisoikeus Oy:n ja sen omistajien edustajien taholta, jos olemme uskaltaneet puolustaa asukkaiden asumisoikeuslaissa ja yhteishallintolaissa säädettyjä vähäisiä oikeuksia esimerkiksi saada tietää, miten meiltä käyttövastikkeissa kerättyjä varoja on käytetty.

Säätiön edustajat (Viinikka ja Siltanen) ovat oikeassa siinä, että AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakekaupat ja sen osapuolet ovat saaneet negatiivista julkisuutta, mutta se on ihan itse ansaittua. Me AVAIN Asumisoikeus Oy:n entiset ja nykyiset asukkaat olemme kiitollisia kaikesta siitä negatiivisesta julkisuudesta, jonka kohteeksi "yleishyödyllinen yhteisömme" ja sen omistajat (esim. Asuntorakentamisen Kehityssäätiö) ovat joutuneet. Ilman negatiivista julkisuutta emme tietäisi esimerkiksi

1) AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyistä vuosina 2007 - 2010 (mitättömät/laittomat osakekaupat vuosina 2007 - 2008, salainen Liukku-kauppa syksyllä 2010), joiden tuloksena "yleishyödyllinen yhteisömme" joutui yksityisten liikemiesten enemmistöomistukseen ja määräysvaltaan sekä rahastuksen (ks. huomautus alla) kohteeksi,

2) meiltä käyttövastikkeissa kerättyjen korjausvarojen laittomasta siirtämisestä meiltä salatun tytäryhtiön kautta vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon vuosina 2006 - 2007 ja

3) Avaran kaupaksi käymättömien huonosti rakennettujen vapaarahoitteisten omakotitalojen siirtämisestä vuonna 2009 AVAIN Asumisoikeus Oy:öön ja käyttövastikkeiden tasauksen kautta meidän kaikkien asukkaiden maksettaviksi.

Tietysti edellä mainitut tapahtumat ovat herättäneet meissä negatiivisia tunteita (pettymystä, pelkoa ja ehkä jopa vihaa) - eikä vähiten siksi, että valvova viranomainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) osallistui enemmän tai vähemmän ko. tapahtumiin ja niiden salaamiseen meiltä asukkailta.

Huom! Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) AVAIN Asumisoikeus Oy:öön vuonna 2013 tekemän  valvontakarkastuksen tarkastuskertomuksen mukaan esimerkiksi "AVAIN Asumisoikeus Oy:n maksamat isännöintiin ja hallintoon liittyvät kulut ovat huomattavan korkeat verrattuna muihin asumisoikeusyhtiöihin". Yhtiö käyttää monien. palvelujen hankinnassa pääomistajansa omistamia muita yhtiöitä (esim. AARI Isännöinti Oy). ARAn valvontatarkastus kaikista puutteistaan huolimatta oli yllättävä suoritus viranomaiselta, joka on aikasemmilla toimillaan leimautunut enemmän yleishyödyllisten yhteisöjen edunvalvojaksi kuin niitä valvovaksi viranomaiseksi. Valvontatarkastuksen tarkastuskertomuksessa esitetyistä epäkohdista AVAIN Asumisoikeus Oy:n toiminnassa on kerrottu enenmmän AVAIN Asumisoikeus Oy -blogin kirjoituksissa 27.2.2015 ja 28.2.2015.

PRH:N PÄÄJOHTAJAN PETOSTUOMIO

YLE Uutiset kertoi 3.12.2012 Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) entisen pääjohtajan Martti Enäjärven petostuomiosta otsikolla "PRH:n entisen pääjohtajan petostuomio pysyi hovissa" seuraavaa:

Helsingin hovioikeuden mukaan patentti- ja rekisterihallituksen entinen pääjohtaja Martti Enäjärvi on syyllistynyt maksuvälinepetokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota vaan katsoi, että patentti- ja rekisterihallituksen entinen pääjohtaja Martti Enäjärvi on syyllistynyt maksuvälinepetokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Käräjäoikeus tuomitsi Enäjärvelle vuosi sitten 80 päiväsakkoa, eli hänen maksettavakseen lankeaa reilun 8 000 euron sakot.

Valtion virassa toimiessaan Enäjärvi nosti työnantajansa luottokortilla luvattomasti noin 50 000 euroa vuosina 2005–2010. Hän on myöhemmin maksanut summan kokonaisuudessaan takaisin.

Helsingin hovioikeuden mukaan Enäjärvi rikkoi virkavelvollisuutta rikkoessaan valtion luottokortin käyttämistä koskevia määräyksiä. Lisäksi oikeus katsoi hänen syyllistyneen maksuvälinepetokseen, sillä hän oli käyttänyt valtion luottokorttia henkilökohtaisten luottojen ottamiseen taloudellista etua tavoitellen.

Yle Uutiset

Helsingin käräjäoikeus oli antanut 2.12.2011 Enäjärvelle tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta.

ILTALEHTI.fi kirjoitti 25.10.2011 otsikolla "Kortin vinguttamisesta syytetty Enäjärvi kuumeni oikeudessa", että ...

Syytteessä oleva Enäjärvi ei kuitenkaan malttanut olla kommentoimatta todistelua aamupäivän aikana. Enäjärvi keskeytti muut puhujat useampaan kertaan välihuudoillaan.

- Oletko sinä joku syyttäjä? huusi Enäjärvi myös syytteessä olevalle, korttilaskut hyväksyneelle Ylijohtaja Eero Mantereelle, kun tämä todisteli sitä miten on yrittänyt hillitä Enäjärven kortin käyttöä.

Mantereen mukaan hän on toistuvasti huomauttanut Enäjärveä käteisnostoista, ja vaatinut häntä kirjaamaan tapahtumat ja säilyttämään kaikki kuitit rahojen käytöstä.

Enäjärvi itse kiistää kaikki syytteet. Enäjärven mukaan hän on nostanut käteistä Suomessa "matkaennakoiksi", koska ulkomailla on hänen mukaansa turvallisempaa käyttää käteistä kuin luottokortteja.

Enäjärvi on maksanut selvittämättömät käteisnostot takaisin valtiolle yljohtaja Mantereen käskystä. Mantere vaati takaisin maksua, koska Enäjärvi ei useista vaatimuksista huolimatta toimittanut kuitteja nostettujen rahojen käytöstä.

Patentti ja rekisterihallituksessa ei vieläkään tiedetä, mihin Enäjärvi rahat käytti.

Kun YLE Uutiset kertoi hovioikeuden tuomiosta, keskustelupalstoilla esitetttiin mm. seuraavia kysymyksiä ja kommentteja: Miksi Enäjärveä ei tuomittu ehdolliseen vankeuteen. Eikö yleensä noin korkeassa virassa ja varsinkin viranomaisena toimivalta henkilöltä edellytetä erityistä lainkuuliaisuutta ja moraalia? Eikö rangaistuksen tulisi olla jonkinlaisessa suhteessa henkilön asemaan? Enäjärven lievän rangaistuksen kohdalla ei toteudu edes hokema, että kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Meidät tavikset olisi tuomittu ainakin ehdolliseen vastaavista rikoksista.

Jukka Keiteleen Yrittäminen kannattaa aina -kirjan mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen entinen pääjohtaja Martti Enäjärvi on kolmannen polven juristi. Hänen isänsä oli oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi. Muita juristeja perheessä on myös isoisä, eno, veli ja tämän vaimo sekä oma vaimo ja hänen isänsä ja veljensä. 

 Wikipedian mukaan Martti Enäjärvi toimi Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajana vuosina 1986 - 2010 eli aivan liian kauan. Kun kauan toimii hyvin palkatussa korkeassa virassa, menettää helposti todellisuudentajunsa ja alkaa kuvitella olevansa lain yläpuolella. Valkokaulusrikollisilla on usein tällainen harhautunut ajatusmaailma. Itselle sallitaan pieniä erioikeuksia ja -vapauksia, joita muiden kohdalla paheksuttaisiin voimakkaasti.  Voidaan vain arvailla, mikä vaikutus Enäjärven pääjohtajuudella on ollut Patentti- ja rekisterihallituksen toimintaan säätiöiden valvojana.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS (PRH) JA RIIHISÄÄTIÖ

Asuntorakentamisen Kehityssäätiö ei ole ainoa säätiö, jonka valvonnan Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on laiminlyönyt. Helsingin Sanomat kirjoitti 8.6.2008 Riihi-säätiön talousrikoksista otsikolla "Riihikuivaa vaalirahaa". Jutun alaotsikko oli "Riihi-säätiön talousrikosvyyhdistä annetaan pian tuomiot. Mutta tutkinnasta jäi poliisin rajauksen takia jotain pois. Oulun Ahtisaari-liikkeen vaalirahat." Seuraavassa on muutamia otteita jutusta (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Kannisen ja tämän lähipiirin epäillään saaneen lähes kolmen miljoonan euron hyödyn kavallus- ja avustuspetoksilla. Syytteessä ovat myös Kannisen neljä aikuista lasta, jotka ovat kuuluneet Riihisäätiön hallitukseen.

Kanninen on kiistänyt kaikki syytteet.

Rikosvyyhti kytkeytyy myös politiikkaan. Sdp:tä lähellä olleen Kannisen epäillään tukeneen Riihisäätiön rahoilla avokätisesti demarien paikallispoliitikkoja.

Ja tukea ovat saaneet myös raskaan sarjan poliitikot. Syyttäjä epäilee, että säätiö tuki Tarja Halosen vuoden 2000 presidentinvaalikampanjaa 16000 markan lehti-ilmoituksella. Lasku päätyi Riihisäätiön alaisten taloyhtiöiden maksettavaksi - kuten Kannisen perheen monet menot.

Keskusrikospoliisi rajasi törkeiden avustuspetosten osalta tutkintansa vuosiin 1995-2001. Esimerkiksi epäilyt vaalirahasta kuuluvat tähän tutkintaan. Törkeiden kavallusepäilyjen osalta krp:n rajaus oli 1996-2000. Syynä aikarajauksiin oli kirjanpitoaineiston puuttuminen.

Siksi poliisin tietoon ei tullut, että Toivo J. Kanninen maksatti Riihi-säätiöllä jo Martti Ahtisaaren presidentinvaalikampanjan kuluja. Miten siinä niin kävi?

Kanninen on käyttänyt Riihi-säätiön rahaa kampanjaan jo aiemmin. Toukokuisten esivaalien jälkeen Oulun Ahtisaari-liikkeen maksettavaksi on tullut Kaleva-lehden 37000 markan ilmoituslaskut. Liikkeen tilillä on ollut sillä hetkellä kuitenkin vain vajaat 16000 markkaa.

Pelastaja löytyy läheltä. Kanninen siirtää Riihi-säätiöstä Ahtisaari-liikkeen tilille 25000 markkaa. Kirjanpidon perusteella kyse on siirtovelasta. Riihi-säätiö antaa Oulun Ahtisaari-liikkeelle myös toisen 4200 markan lainan.

Vuoden 1993 lopussa Oulun Ahtisaari-liike on Riihi-säätiölle velkaa siis 29200 markkaa. Mutta yllättäen juuri vuoden viimeisenä päivänä liikkeen tilille ropsahtaa saman verran rahaa.

Maksusta on Ahtisaari-liikkeen kirjanpidossa erillinen tosite: Annettu avustus Riihi säätiöltä, Martti Ahtisaaren vaalitoimistolle. Mk 29.200,00. Allekirjoittajana Toivo J. Kanninen.

Kirjanpidon perusteella Riihi-säätiö on antanut Oulun Ahtisaari-liikkeelle lisäksi kaksi 1500 markan kohdeavustusta.

Kannisen olisi voinut olettaa tuntevan johtamansa säätiön säännöt. Niiden mukaan Riihi-säätiön tarkoituksena oli "työväen ja muun kansanperinteen tallentaminen, biodynaamisen viljelyn edistäminen ja tunnetuksi tekeminen, luonnonsuojelun edistäminen, ammatillisten opintojen tukeminen ja sosiaalisen asuntotoiminnan edistäminen Suomessa". Säätiön tuli toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti edellä mainittuja kohteita.

Ei siis sanaakaan vaalien rahoittamisesta tai mainintaa edes yhteiskunnallisen toiminnan tukemisesta. Siirtäessään rahaa Riihi-säätiöstä Ahtisaari-liikkeelle Kanninen toisin sanoen rikkoi säätiön sääntöjä - ja syyllistyi luottamusaseman väärinkäyttöön.

Kannisen puolustus on vaatinut syytteiden ja korvausvaatimusten hylkäämistä.

Kaikki vaikuttajat eivät hylänneet Kannista petos- ja kavallusepäilyistä huolimatta. Nimekkäät vaikuttajat ovat käyneet puhumassa Riihi-säätiön tilaisuuksissa.

Kuten Ahtisaaren ydinjoukkoon kuulunut Lasse Lehtinen, jolle Riihi-säätiö myönsi syyskuussa 2001 väitöskirjaa varten 20000 markan apurahan. Sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena oli tukea "ammatillisia opintoja harjoittavia, lahjakkaita ja vähävaraisia opiskelijoita". Krp:n mukaan Riihi-säätiö osti myös isot pinot Lehtisen väitöskirjaa ja rahoitti sen tiimoilta järjestettyä puhekiertuetta.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen PRH:lle 22.12.2006 antaman huomautuksen (eoak 646/2005) mukaan PRH laiminlöi velvollisuutensa valvoa Riihisäätiötä. Ratkaisunsa alussa apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen kirjoittaa asian vireilletulosta seuraavaa:

Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio toimitti marraskuussa 2004 tarkastuksen Keskusrikospoliisissa (KRP). Tällöin tuli esille, että KRP oli vuodesta 2001 alkaen tutkinut oululaiseen Riihi säätiö r.s:öön liittyviä rikosepäilyjä. Jutun tutkinnassa kerrottiin olleen ongelmia muun muassa siitä syystä, ettei säätiötä valvova viranomainen eli Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ollut ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin asiassa.

Asiassa hankittiin alustavaa asiakirja- ja puhelinselvitystä KRP:stä, Valtion asuntorahastosta (ARA) sekä jutun viralliselta syyttäjältä ja tutkinnanjohtajalta. Saatujen selvitysten perusteella päätin ottaa omana aloitteena selvitettäväksi, oliko PRH menetellyt asiassa valvontavelvollisuutensa edellyttämällä tavalla. 

Ratkaisunsa kohdassa 4 LOPPUTULOS JA TOIMENPITEET apulaisoikeusasiamies Jääskeläinen kirjoittaa mm.:

Käsitykseni mukaan Patentti- ja rekisterihallitus on selkeästi laiminlyönyt velvollisuutensa säätiötä valvovana viranomaisena. Se ei ole esittänyt selvityksissään hyväksyttäviä syitä menettelylleen.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n nojalla annan Patentti- ja rekisterihallitukselle huomautuksen säätiölain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Riihisäätiön asiassa. Kannattaa lukea koko ratkaisu ja ihmetellä PRH:n toimintaa. Niin luokatonta se on ollut Riihisäätiön osalta.

PRH ei laiminlyönyt ainoastaan Asuntorakentamisen Kehityssäätiön ja Riihisäätiön valvontaa. Kaikki tiedämme myös Nuorisosäätiön, jonka kohdalla viranomaisten valvonta petti pahasti. Veronmaksajana on oikeus kysyä, pitäisikö perustaa erillinen valvontaviranomainen valvomaan ns. yleishyödyllisiä yhteisöjä ja niiden omistajatahoja. Sekä PRH että ARA ovat laiminlyöneet pahasti valvontatehtävänsä. Tosin ARA oli vielä 2000-luvun alussa ”tiitterä” Riihi-säätiön tapauksessa, mutta Lahteen muuttamisen ja Rossilahden ylijohtajaksi tulon jälkeen sen toiminta valvontaviranomaisena on ollut luokatonta, josta esimerkkinä ovat löyhä puuttuminen Nuorisosäätiön hämärähommiin ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n laittomaan sijoitustoimintaan vuosina 2006 - 2007 sekä asiakirjojen mukaan jopa avustaminen AVAIN Asumisoikeus Oy:n mitättömissä ja laittomissa osakekaupoissa vuosina 2007 – 2008.

Mitä tulee Riihi-, Nuoriso- ja Asuntorakentamisen Kehityssäätiöön, niin nämä säätiöt ovat toimineet moraalittomien poliitikkojen ja grynderien henkilökohtaisen eduntavoittelun työrukkasina. Nämä tahot ovat härskisti käyttäneet hyväkseen lainsäädännön porsaanreikiä. Poliittiset ja muut kytkennät valvontaviranomaisiin (ARA ja PRH) sekä ko. valvontaviranomaisten haluttomuus/kyvyttömyys hoitaa valvontatehtävänsä ovat tehneet kaiken kähminnän mahdolliseksi.

Riihi säätiö r.s., Riihi-säätiö vai Riihisäätiö? Säätiön verkkosivuilla säätiön nimi kirjoitetaan Riihi säätiö r.s., joka siis lienee säätiön virallinen nimi.

AINAKIN YHDEN KIRJOITUKSEN ARVOINEN

Julkisuudessa on vuosien varrella paljon ihmetelty, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiö sai pitää AVAIN Asumisoikeus Oy:ltä saamansa osingot, vaikka se oli saanut ne joulukuun 2007 lainvastaisen ("mitättömän") osakekaupan tuloksena. Vaikka Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli kirjeessään Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (PRH 20.9.2012, Dnro 2010/605908) todennut, että säätiöllä ei osakeyhtiölainsäädännön ja aravalain mukaan ollut oikeutta nostaa AVAIN Asumisoikeus Oy:n jakamaa osinkoa, se ei vaatinut väärin perustein saatujen osinkojen palauttamista. PRH:n kirjeen oli allekirjoittanut sen uusi yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkö Juha Viertola, joka menneisyytensä perusteella ansaitsee ainakin yhden ihan oman blogikirjoituksensa kuten tämän blogin aikaisemmassa kirjoituksessa 16.3.2015 todettiin.

Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola nimitettiin PRH:n yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi 1.1.2012 alkaen. Viertolan nimityksestä tiedotettiin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) Ajankohtaista-sivulla seuraavasti:

Juha Viertola yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi

Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola on nimitetty yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi 1. päivästä tammikuuta 2012 lähtien. Viertola on toiminut muun muassa Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtajana ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteysjohtajana.

Lisätietoja:
Rauni Hagman
pääjohtaja
puh. 09 6939 5500

PRH:n tiedotteessa pääjohtaja Hagman kertoo, että "Viertola on toiminut muun muassa Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtajana ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteysjohtajana". Keskustelupalstoilla ihmeteltiin, miksi PRH:n pääjohtaja Hagman ei kertonut, että Viertola on toiminut myös Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiön toiminnanjohtajana. Valittiinhan hänet nimenomaan Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi. Maallikkona luulisi, että työskentely säätiön toiminnanjohtajana olisi ollut erityinen ansio Viertolan tapauksessa, kun hänet valittiin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi. Sitä ennen Viertola oli toiminut muun muassa Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtajana ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteysjohtajana. Nämä ansiot mainittiin, mutta ei toimintaa Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiön toiminnanjohtajana.

Keskustelupalstoilla arveltiin, että pääjohtaja Hagman "unohti" Viertolan ansioluettelosta tämän toimimisen Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiön toiminnanjohtajana, koska PRH oli aikaisemmin joutunut puuttumaan ko. säätiön toimintaan. Säätiön rahanlainausjupakka oli aikaisempina vuosina ollut paljon esillä tiedotusvälineissä. Yle Urheilu haastatteli Juha Viertolaa 12.1.2011, kun Viertola toimi vielä Hiihtoliiton ja Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiön toiminnanjohtajana. Haastattelun mukaan Juha Viertola osasi odottaa Patentti- ja Rekisterihallituksen antamaa päätöstä rahanlainausjupakkaan. Viertolan mukaan uudistuksia ja muutoksia oli jo selvitetty, mutta PRH:n selvitys oli viimeinen ponnin sille, että muutoksia säätiön hallintoon oli tulossa. Yle Urheilun uutisen mukaan

”PRH:n mukaan säätiön tilillä olleita varoja lainattiin säätiön sääntöjen ja säätiölain vastaisesti Suomen Hiihtoliitto ry:n maksuvalmiuden säilyttämiseksi, mutta selvitys ei sen mielestä anna aihetta muihin toimenpiteisiin”. 

Viertolan mukaan ”Päätös ei yllättänyt ja se oli ennakoitavissa, että tämän suuntaista kannanottoa sieltä päin on tulossa”.

Surullisen kuuluisan ”yleishyödyllisen yhteisön” asukkaana on pakko kysyä, että jos Viertolan mukaan tarvittiin PRH:n selvitys viimeisenä pontimena sille, että muutoksia hänen johtamaansa säätiöön alettiin suunnitella, niin mitä se ennakoi, kun hän toimii itse Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkönä? Eikö hänen toimiessaan vielä säätiön toiminnanjohtajana olisi pitänyt tuntea säätiölaki ja johtamansa säätiön säännöt – varsinkin kun hän on oikeustieteen lisensiaatti?

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) uutta yhdistys- ja säätiöyksikön päällikköä Juha Viertolaa haastateltiin TV1:n Aamu-TV:ssä 10.4.2012. Viertolan vastaukset toimittajan kysymyksiin eivät antaneet mitään toivoa sen suhteen, että PRH ainakaan oma-aloitteisesti valpastuisi säätiöiden valvojana. Viertolalla ei ollut selkeää mielipidettä siitä, pitäisikö säätiölakia tiukentaa vai ei eikä siitä, pitäisikö PRH:n tiukentaa säätiöiden valvontaa vai ei.

Viertolan esiintyminen Aamu-TV:ssä oli suuri pettymys veronmaksajille ja ns. yleishyödyllisten yhteisöjen asukkaille, jotka ovat kärsineet joko suoraan tai välillisesti jonkun säätiön kyseenalaisesta toiminnasta. Tällaisia säätiöitä ovat mm. Riihisäätiö, Nuorisosäätiö ja Asuntorakentamisen Kehityssäätiö. Nämä säätiöt yleishyödyllisinä yhteisöinä tai yleishyödyllisen yhteisön omistajina ovat toimineet säätiölain ja sääntöjensä vastaisesti, mutta PRH on ummistanut silmänsä siltä.

Viertolan esiintyminen Aamu-TV:ssä ei antanut kovin suuria toiveita siitä, että ”yleishyödyllisten” säätiöiden ja säätiöiden omistamien ”yleishyödyllisten” yhteisöjen asukkaille ja veronmaksajille koittaisivat yhtään paremmat ajat Viertolan Patentti- ja rekisterihallitukseen siirtymisen mukana. Viertolan valinta Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi ihmetyttää varsinkin kun valinnan perusteet eivät ole tiedossa. Voisiko joku kertoa Viertolan valinnan perusteista (puoluetausta yms.)?

Mitä tulee päätökseen, jonka PRH antoi Viertolan aikaisemmin johtaman säätiön (Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiö) toiminnasta, niin se on tyypillinen PRH:lle: Vaikka säätiön sääntöjä rikottiin ja toimittiin säätiölain vastaisesti, niin PRH:n mielestä se ei kuitenkaan anna aihetta toimenpiteisiin. Näin ratkaisuissaan ja päätöksissään PRH muistuttaa erehdyttävästi toista viranomaista, nimittäin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta (ARA), joka on tullut tunnetuksi asukkaiden kanteluihin antamiensa ratkaisujen vakiolauseesta "Asia ei kuulu Aran toimivaltaan". PRH:n kirje Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle 20.9.2012 (Dnro 2010/605908) allekirjoittajanaan yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkö Juha Viertola noudattaa täysin sitä päälinjaa, jonka kumpikin verorahoilla ylläpidetty virasto (ARA ja PRH) ovat omaksuneet suhteessaan kaikenkarvaisiin säätiöihin ja "yleishyödyllisiin yhteisöihin" viime vuosina eli lakia on rikottu, mutta se ei anna aihetta toimenpiteisiin. Tällainen suhtautuminen on järkyttänyt tavallisten ihmisten oikeustajua ja on yksi osoitus ns. hyvä veli -järjestelmästä ja rakenteellisesta korruptiosta Suomessa. Kun piirit ovat pienet ja kaikki tuntevat toisensa, niin varotaan astumasta toistensa varpaille - toimittiinpa missä roolissa tahansa!

PRH HUOMAUTTI ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYSSÄÄTIÖTÄ AVAIN ASUMISOIKEUS OY:N OSAKEKAUPPOJEN SOTKUISTA

Asuntorakentamisen Kehityssäätiö nousi julkisuuteen marraskuussa 2010, kun Rakennuslehti kirjoitti 4.11.2010 otsikolla "Perttu Liukku osti pilkkahinnalla enemmistön asumisoikeusyhtiöstä" syksyn 2010 Liukku-kaupasta, jossa säätiö myi omistamansa holding-yhtiön (Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy, nyk. AVAIN Holding Oy) osakkeet Perttu Liukun ja Kari Mäenpään yhtiölle (Avainrakennuttaja Oy, nyk. AVAIN Rakennuttaja Oy) vajaan 160 000 euron hinnalla. Holding-yhtiön kautta Liukku ja Mäenpää saivat enemmistöomistuksen ja määräysvallan yleishyödyllisessä asumisoikeusyhtiössä AVAIN Aumisoikeus Oy:ssä. Myöhemmin Rakennuslehti kirjoitti otsikolla "Avain Asumisoikeuden kaupoissa epäselvyyksiä" epäselvyyksistä AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakekaupoissa vuosina 2007 - 2008. Rakennuslehden juttujen perusteella Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) pyysi vuoden 2010 lopulla Asuntorakentamisen Kehityssäätiöltä selvityksen, joka koski Avain Asumisoikeus Oy:n osakekauppoihin liittyviä tapahtumia. (Otsikointi ja lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan.)

1) Patentti- ja rekisterihallituksen selvityspyyntö 21.12.2010

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) lähetti Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle 21.12.2010 kirjeen, jossa pyydettiin selvitystä siitä, onko julkisuudessa olleiden tietojen ja säätiön vuosiselvityksissä mainittujen seikkojen välillä ristiriitaa koskien YH-Asumisoikeus Oy:n (14.3.2008 alkaen AVAIN Asumisoikeus Oy) osakkeilla käytyjä kauppoja vuosina 2007 ja 2008.

2) Säätiön vastaus PRH:n selvityspyyntöön 13.1.2011

Vastauksessaan Patentti- ja rekisterihallituksen selvityspyyntöön (Dnro 2010/605908) Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen kirjoittavat 13.1.2011 seuraavaa:

Asuntorakentamisen Kehitysäätiölle tarjottiin joulukuussa 2007 YH-Asunnot Oy:n / YH-Suomi Oy:n toimesta ostettavaksi 51 % YH-Asumisoikeus Oy:n osakekannasta. Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallitus käsitteli asiaa 17.12.2007 pidetyssä kokouksessa ja teki asiasta lopullisen päätöksen 18.12.2007 pidetyssä kokouksessa. Kauppa osakkeista tehtiin 18.12.2007 (Liitel). Myyjän (YH-Asunnot Oy:n) toimesta oli ennen kauppaa suullisesti selvitetty ARA:sta, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on soveltuva luovutuksen saajaksi ja että se ei tarvitse erillistä yleishyödylliseksi nimeämistä. 14.1.2008 hakemus luovutuksen saajan nimeämisestä toimitettiin ARA:aan käsiteltäväksi (Liite 2). Tässä yhteydessä luovutuksensaajaksi haettiin alkuperäisen ohjeistuksen mukaisesti Asuntorakentamisen Kehityssäätiötä, jolle myös osakkeet oli ostettu.

Hakemuksen käsittelyn yhteydessä ARA pyysi Asuntorakentamisen Kehityssäätiötä muuttamaan sääntöjään siten, että he voisivat nimetä Asuntorakentamisen Kehityssäätiön luovutuksensaajaksi. Asuntorakentamisen Kehityssäätiö muuttikin sääntöjä, mutta ARA:n vaatimukset sääntöjen muutoksista olivat niin merkittäviä ja Säätiön muuta toimintaa haittaavia, että tilanteelle pyrittiin hakemaan muunlaista ratkaisua. Asiasta käytiin useita puhelinneuvotteluja, palavereita ja kirjeenvaihtoa ARA:n, myyjän (YH-Asunnot Oy) ja ostajan (Asuntorakentamisen Kehityssäätiö) kesken ja välillä. Lopulta kuitenkin päädyttiin ARA:n esittämään ratkaisuun, jossa Säätiölle hankittiin tytäryhtiö (Itä-Suomen YH-Asunnot Oy) ja tälle haettiin yleishyödylliseksi nimeämistä ja luovutuksen saajan hyväksymistä. Tässä yhteydessä YH-Asumisoikeuden osakkeet siirtyivät Itä-Suomen YH-Asunnot Oy:n omistukseen (Liite 3). Nimeämispäätös ja luovutuksen saajan hyväksyminen saatiin ARA:sta 1.10.2008 (liite 4). Koko kauppaprosessi hoidettiin alusta alkaen ARA:n ohjeistuksen mukaisesti.

Säätiö on osallistunut 16.1.2008 YH-Asumisoikeus Oy:n yhtiökokoukseen, koska oletuksena oli, että kauppaprosessi oli hoidettu annetun ohjeistuksen mukaisesti. Yhtiökokouksessa oli edustettuna koko osakekanta eli myös myyjä (YH Asunnot Oy), jolla oli hallussaan 49 % osakkeista ja äänistä. Päätökset tehtiin yksimielisesti, joten vaikka Asuntorakentamisen Kehityssäätiö ei olisi ollut edustettuna kokouksessa, niin päätös hallituksen valinnasta olisi ollut lopputulokseltaan sama.

Toivomme, että asiaa käsiteltäessä antamamme tiedot pidettäisiin salassa, koska jo nyt myyjälle (YH Asunnot Oy:lle) ja Ostajalle (Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle) on tullut ikävää ja liiketoimintaa haittaavan julkisuutta.

Lisätietoja asiasta antaa Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen Puheenjohtaja Antti Viinikka Puh: 040 7704278 tai Säätiön sihteeri Suvi Seila 050 5772513.

3) Säätiön vastaus PRH:n lisäselvityspyyntöön 24.5.2011

Vastauksessaan Patentti- ja rekisterihallituksen lisäselvityspyyntöön Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen kirjoittavat 24.5.2011 seuraavaa:

”Säätiön näkemys AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiöjärjestyksen 11 § pykälään on seuraava. Säätiö katsoo toimineensa vilpittömässä mielessä ja ARA:n virkamiesten antamien ohjeiden mukaisesti esiintyessään osakkeiden myyjänä 15.5.2008 AVAIN Asumisoikeuden osakkeista tehdyssä kaupassa. Kaupassa ja neuvotteluissa oli mukana myös koko ajan alkuperäinen myyjätaho Avara Asunnot Oy (ent. YH-Asunnot Oy). Missään vaiheessa kauppaprosessia ei tullut ilmi ARA:n tai muunkaan tahon toimesta, että kauppaa ei menettelyn mukaisella tavalla voisi toteuttaa. Asiaa on myös selvitetty laajasti Ympäristöministeriön selvityksessä 17/2011 (Liite 1). Selvityksessä selvitysmies toteaa, että kauppa on tehty ARA:n ohjeiden mukaisesti ja kaikkien kaupan osapuolten yhteisestä tahdosta. Selvityksessä myös todetaan, että ARA on käsitellyt asiaa sille kuuluvan nimeämisvaltuuden puitteissa ja lopputuloksen oleva selvästi osapuolten tahdon mukainen. Säätiön hallitus haluaa myös korostaa, että säätiö oli valtuuttanut myyjän eli Avara Asunnot hoitamaan kaupan ja siihen liittyvät luvat sekä muut tarvittavat toimet. Myöskään tilintarkastaja ei asiasta huomauttanut, vaikka oli mukana kauppaprosessista koko sen ajan ja kaikista kaupan eri vaiheista tietoinen. Kauppaa ei säätiön mielestä luonnollisestikaan pitänyt katsoa mitättömäksi, koska kaupan hyväksyvä viranomainen eli ARA oli nimenomaisesti ohjeistanut edellä kerrotun mukaisesti toimimaan. 

Kysymykseen onko säätiön hallitus 2008 vuoden toimintakertomuksessaan mielestään antanut oikean kuvan vuoden 2008 tilinpäätöksessä, vastaus on kyllä. Säätiön hallitus on koko prosessin ajan ollut siinä uskossa, että asiat on hoidettu viranomaisien ohjeiden mukaisesti ja, että itse asiassa ei ole mitään epäselvyyttä vaikka osa asioista jouduttiinkin matkan varrella tekemään hieman poiketen alkuperäisesti suunnitelmasta. Jälkeenpäin katsottuna säätiön hallitus olisi kuitenkin voinut asiaa tarkemmin toimintakertomuksessaan aukaista ja selvittää yksityiskohtaisemmin prosessia sekä sen eri vaiheita syineen ja perusteluineen.

Toivomme edelleen, että asiaa käsiteltäessä antamamme tiedot pidettäisiin salassa, koska jo nyt myyjälle (YH Asunnot Oy:lle) ja ostajalle (Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle) on tullut ikävää ja liiketoimintaa haittaavan julkisuutta. Lisäperusteena on kaupan kohteelle syntynyt haitta, joka on syntynyt julkisen kirjoittelun kautta. Negatiivin julkisuus on tuonut haittaa erityisesti asukkaille, jotka asuvat kaupankohteena olleen AVAIN Asumisoikeuden asunnoissa. Haitta on tullut harhaan johtavasta julkisesta kirjoittelusta asumisen pysyvyyteen liittyen ja siihen onko nykyinen asumismuoto asukkaille turvattu. Näillä perusteilla toivoisimme, että asiaa ei turhaan enää käsiteltäisi julkisuudessa ja siten haitattaisi tarpeettomasti AVAIN Asumisoikeuden toimintaa ja sen asukkaiden asumista.

Lisätietoja asiasta antaa Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen Puheenjohtaja Antti Viinikka Puh: 0407704278.

4) PRH:n kirje säätiölle 8.7.2011

Helsingissä 8.7.2011 päivätyssä kirjeessään Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (Dnro 2010/605908) Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yritys- ja yhteisölinjan linjanjohtaja Olli Koikkalainen kirjoittaa mm. seuraavaa:

Säätiön hallitus käsitteli 17.12.2007 pidetyssä kokouksessa YH-Asunnot Oy:n (myöhemmin Avara Asunnot Oy) tarjousta ostaa 51 % YH-Asumisoikeus Oy:n osakkeista säätiölle. Säätiön hallitus teki asiasta lopullisen päätöksen 18.2.2007 pidetyssä kokouksessa, ja kauppakirja on allekirjoitettu samana päivänä.

Säätiön selvityksen mukaan ennen kauppaa osakkeiden myyjä oli suullisesti selvittänyt ARA:sta, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiö soveltuu luovutuksensaajaksi ja että säätiötä ei tarvitse erikseen nimetä yleishyödylliseksi yhteisöksi. Kaupan osapuolet hakivat luovutuksensaajan nimeämistä ARAlta 14.1.2008. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmeni, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiön nimeäminen luovutuksensaajaksi edellytti säätiön sääntöjen muuttamista. Sääntöjen muutokset olisivat kuitenkin olleet niin merkittäviä ja säätiön muuta toimintaa haittaavia, että säätiö luopui hankkeesta.

Saadun selvityksen mukaan kaupan osapuolten ja ARA:n kesken ja välillä oli ollut useita puhelinneuvotteluja, palavereja ja kirjeenvaihtoa, joissa tilanteelle pyrittiin hakemaan muunlaista ratkaisua. Säätiön selvityksen mukaan lopulta päädyttiin ARA:n esittämään ratkaisuun, jossa säätiölle hankittiin tytäryhtiö, jolle haettiin aravalain mukaista yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämistä ja lisäksi yhtiön nimeämistä osakkeiden luovutuksensaajaksi. Tämän mukaisesti toteutettiin osakkeiden kauppa säätiön ja sen kokonaan omistaman osakeyhtiön välillä 15.5.2008 allekirjoitetulla kauppakirjalla.

Epäselväksi on jäänyt, miksi AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden omistusjärjestelyyn osallistuneet tahot päätyivät tällaiseen ratkaisuun. Asumisoikeusasunnoista annetun lain 47 §:n ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiöjärjestyksen 11 §:n mukaan osakkeiden luovutus säätiölle on ollut mitätön, koska säätiötä ei nimetty luovutuksensaajaksi. Tämän on täytynyt olla selvä tosiasia kaikille.

YH-Asumisoikeus Oy:n osakekannan kokonaan omistanut YH-Asunnot Oy ja Asuntorakentamisen Kehityssäätiö ovat olleet tietoisia yhtiön osakkeiden luovutukseen liittyvistä erityispiirteistä, koska säätiön selvityksen mukaan ennen kaupantekoa osakkeiden myyjä oli ollut yhteydessä ARA:an ja saanut suullisesti tiedon siitä, että säätiön nimeäminen luovutuksensaajaksi ei aiheuta ongelmia. Saadun selvityksen mukaan säätiö katsoo toimineensa vilpittömässä mielessä ja ARA:n virkamiesten antamien ohjeiden mukaisesti esiintyessään osakkeiden myyjänä 15.5.2008. Osakkeiden luovutus kauppakirjalla 18.12.2007 on kuitenkin lain säännöksen ja yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan selkeästi mitätön.

Säätiö on käyttänyt osakkeenomistajille kuuluvaa päätösvaltaa 16.1.2008 pidetyssä YH-Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa päätettiin hallituksen jäsenten valinnasta ja yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamisesta toiminimen osalta. Luovutuksensaajaksi nimeämistä koskeva menettely ei tällöin vielä ollut päättynyt, joten säätiö on voinut pitää itseään osakkeiden omistajana, kun se ei oletettavasti ole vielä tuolloin ollut tietoinen 18.2.2007 tehdyn kaupan mitättömyydestä.

Säätiön hallituksen vuosikertomuksen sisältö vastaa tosiasioita sillä tavalla, että säätiö on ollut myyjänä 15.5.2008 tehdyssä kauppakirjassa. Näin ei kuitenkaan olisi voinut olla, koska AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksen ja asumisoikeusasunnoista annetun lain 47 §:n johdosta säätiö ei olisi voinut toimia osakkeiden myyjänä. Osakkeiden kauppa, jolla säätiö osti yhtiön osakkeita, oli mitätön.

Patentti- ja rekisterihallituksen mielestä säätiön hallitus on selostaessaan säätiön toimintaa vuodelta 2008 jättänyt  kertomatta toimintakertomuksessa olennaisia tietoja osakkeiden hankinnan ja niiden edelleen luovuttamisen välisistä tapahtumista. Toimintakertomuksessa olisi tullut todeta, että säätiötä ei nimetty AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden luovutuksensaajaksi, minkä vuoksi säätiö järjesteli osakkeiden edelleen luovutuksen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymällä tavalla.

5) PRH säätiön osallistumisesta AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksiin

Vastauksessaan Patentti- ja rekisterihallituksen selvityspyyntöön (Dnro 2010/605908) Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen kirjoittavat 13.1.2011:

Säätiö on osallistunut 16.1.2008 YH-Asumisoikeus Oy:n yhtiökokoukseen, koska oletuksena oli, että kauppaprosessi oli hoidettu annetun ohjeistuksen mukaisesti. Yhtiökokouksessa oli edustettuna koko osakekanta eli myös myyjä (YH Asunnot Oy), jolla oli hallussaan 49 % osakkeista ja äänistä. Päätökset tehtiin yksimielisesti, joten vaikka Asuntorakentamisen Kehityssäätiö ei olisi ollut edustettuna kokouksessa, niin päätös hallituksen valinnasta olisi ollut lopputulokseltaan sama.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yritys- ja yhteisölinjan linjanjohtaja Olli Koikkalainen kirjoittaa PRH:n kirjeessä säätiölle 8.7.2011:

Säätiö on käyttänyt osakkeenomistajille kuuluvaa päätösvaltaa 16.1.2008 pidetyssä YH-Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa päätettiin hallituksen jäsenten valinnasta ja yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamisesta toiminimen osalta. Luovutuksensaajaksi nimeämistä koskeva menettely ei tällöin vielä ollut päättynyt, joten säätiö on voinut pitää itseään osakkeiden omistajana, kun se ei oletettavasti ole vielä tuolloin ollut tietoinen 18.2.2007 tehdyn kaupan mitättömyydestä.

Säätiön selvityksessä 13.1.2011 Viinikka ja Siltanen kertovat, että säätiö (Suvi Seila valtakirjalla) osallistui 16.1.2008 AVAIN Asumisoikeus Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jossa se enemmistöomistajana valitsi kaksi jäsentä  (Suvi Seila ja Antti Viinikka) yhtiön hallitukseen. Sen sijaan he eivät kerro, että säätiö (Suvi Seila valtakirjalla) osallistui myös AVAIN Asumisoikeus Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 7.4.2008, jossa se paitsi valitsi uudelleen samat henkilöt (Suvi Seila ja Antti Viinikka) yhtiön hallitukseen niin myös päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoja yhteensä 170.000,00 €, josta säätiön osuus oli 51 %.

PRH:n Koikkalainen kertoo PRH:n kirjeessä säätiölle 8.7.2011, että ylimääräisessä yhtiökokouksessa säätiö on voinut pitää itseään osakkeiden omistajana, koska "luovutuksensaajaksi nimeämistä koskeva menettely ei tällöin vielä ollut päättynyt". Varsinaisesta yhtiökokouksesta 7.4.2008 Koikkalainen ei kirjoita mitään kirjeessään, vaikka kokoukseen mennessä kaupan osapuolilla oli jo tieto joulukuun 2007 kaupan lainvastaisuudesta.

Toisin sanoen PRH ei vaivautunut selvittämään sitä, että osallistuiko säätiö myös AVAIN Asumisoikeus Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen ja mitä siellä päätettiin!

6) PRH säätiön oikeudesta AVAIN Asumisoikeus Oy:n osinkoihin

Varsinainen yhtiökokous päätöksineen olisi jäänyt kokonaan unholaan, jos PRH ei olisi joutunut vastaamaan  sille tehtyyn kanteluun säätiön toiminnasta. Nyt PRH joutui selvittämään, oliko säätiöllä oikeus nostaa AVAIN Asumisoikeus Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2008 jakama osinko. Kirjeessään 20.9.2012 Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (Dnro 2010/605908) Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toteaa mm.:

Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on saanut AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksen 7.4.2008 tekemällä päätöksellä tilikaudelta 1.1.2007 - 31.12.2007 omistusosuutensa mukaisesti osinkotuloja 86.750 euroa, kun yhtiö jakoi osinkoa yhteensä 170.000 euroa.

Osakeyhtiölainsäädännön ja aravalain mukaan säätiö ei ole ollut AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden omistajana. Säätiöllä ei siten ole ollut oikeutta nostaa osakeyhtiön jakamaa osinkoa. Patentti- ja rekisterihallitus huomauttaa, että säätiössä ei ole varauduttu osingon mahdolliseen palauttamisvaateeseen ja siitä mahdollisesti aiheutuviin taloudellisiin vaikeuksiin. PRH ei ole havainnut, että säätiölle olisi aiheutunut vahinkoa.

Kaikkien PRH:n ratkaisua odottaneiden AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaiden ja asukkaiden edustajien yllätykseksi PRH ei vaatinut väärin perustein saatujen osinkojen palauttamista. PRH:n kirjeessä 20.9.2012 kirjoitetaan:

Säätiön tilintarkastajilta saadun muistion mukaan ei ole katsottu olevan tarvetta varautua osinkojen palauttamiseen säätiön tilinpäätökseen tehtävällä varauksella. Avara Amplus Oy [ent. YH-Asunnot Oy] ei ole vaatinut varojen maksamista sille, joten säätiön hallitus on katsonut, ettei asiaan liity miltään osin epävarmuutta tai epäselvyyttä.

Tämä säätiön tilintarkastajien selitys riitti PRH:lle ja säätiö sai pitää osinkonsa, vaikka se oli saanut ne joulukuun 2007 lainvastaisen ("mitättömän") osakekaupan tuloksena. Häviäjiä ovat ne YH-Asunnot Oy:n entiset ja nykyiset asukkaat, jotka vastikkeissaan ja vuokrissaan aikoinaan useamman vuoden aikana rahoittivat ko. osingot. Missä muuten 86 750 euron osinkoja vastaava summa on tällä hetkellä? Onko se tai osa siitä käytetty ja jos on, niin mihin? Vai onko se edelleen säätiön tilillä?

PRH:n kirjeen 20.9.2012 (Dnro 2010/605908) on allekirjoittanut sen uusi yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkö Juha Viertola, joka menneisyytensä perusteella ansaitsee ainakin yhden ihan oman blogikirjoituksensa.

7) Huomautus vai "huomautus"

Tämän blogikirjoituksen otsikko mukailee  Rakennuslehdessä 18.8.2011 julkaistun kirjoituksen otsikkoa "PRH huomautti säätiötä asumisoikeusyhtiön osakekauppojen sotkuista". Vaikka PRH:n kirjeessä ei kirjoiteta mitään huomautuksesta, niin Rakennuslehti tulkitsi  Koikkalaisen 8.7.2011 päivätyn kirjeen PRH.n huomautukseksi säätiölle. Olihan Koikkalaisen kirjeessä todettu, että "Patentti- ja rekisterihallituksen mielestä säätiön hallitus on selostaessaan säätiön toimintaa vuodelta 2008 jättänyt  kertomatta toimintakertomuksessa olennaisia tietoja osakkeiden hankinnan ja niiden edelleen luovuttamisen välisistä tapahtumista".

Rakennuslehden kirjoituksessa on haastateltu PRH jaostopäällikkö Jouko Koittoa, joka arvioi oman virastonsa ja ARAn toimintaa seuraavasti (lainaus Kirjoituksesta):

PRH voi selvittää säätiöitä valvovana viranomaisena vain säätiön toimintaa. Siitä huolimatta se jaostopäällikkö Jouko Koiton sanoin "oudoksuu" Aran toimintaa siinä, että osakekauppoja jatkettiin, vaikka ensimmäinen kauppa oli mitätön.

Jaostopäällikkö Koitto tietenkin puolusteli oman virastonsa toimintaa säätiöiden valvojana ja siirsi vastuuta ARAn suuntaan. ARA taas ei ole halunnut millään tasolla ottaa vastuuta omista virheistään AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakesotkuissa.

Jos Koikkalaisen kirjettä 8.7.2011 voidaan vielä pitää PRH:n huomautuksena säätiölle, niin Viertolan kirjettä 20.9.2012 voidaan pitää korkeintaan "huomautuksena" säätiölle. Viertolan mukaan säätiöllä ei ole ollut oikeutta nostaa osakeyhtiön jakamaa osinkoa, mutta PRH ei ole havainnut, että säätiölle olisi aiheutunut siitä vahinkoa. Huomautettavaa oli vain siinä, että säätiössä ei ole varauduttu osingon mahdolliseen palauttamisvaateeseen ja siitä mahdollisesti aiheutuviin taloudellisiin vaikeuksiin. Voiko viranomainen kirjoittaa enää mitään omituisempaa kuin Viertola on kirjoittanut kirjeessään? Voiko säätiö tehdä ihan mitä tahansa, kunhan siitä ei aiheudu sille taloudellisia vaikeuksia? Onko PRH pelkästään säätiöiden edunvalvoja? Viertola ansaitsee todella yhden ihan oman blogikirjoituksensa.

(AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakesotkuja on käsitelty myös ARA-kirjoituksia -blogin kirjoituksessa "AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyt vuosina 2007 - 2010 - Osinkoja väärin perustein" 14.3.2015.)