SÄÄTIÖLAKI MUUTTUU, MUTTA KOVENEEKO VALVONTA

1 SUOMI KOHUSÄÄTIÖIDEN MAA

Suomi on säätiöiden luvattu maa. Suomessa on noin 2800 säätiötä. Suomi on myös kohusäätiöiden maa. Asuntorakentamisen Kehityssäätiö, Bensowin lastenkotisäätiö, Hebe-säätiö, Nuorisosäätiö, Riihi säätiö r.s., Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiö ja Urheiluopistosäätiö ovat säätiöitä, jotka ovat saaneet osakseen kielteistä julkisuutta. Näistä säätiöistä Asuntorakentamisen Kehityssäätiötä, Riihi säätiötä ja Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiötä on käsitelty tai sivuttu tämän blogin aikaisemmissa kirjoituksissa. Seuraavassa esitellään lyhyesti muiden alussa mainittujen säätiöiden "aikaansaannoksia":

Nuorisosäätiö

Professori (emeritus) Jyrki Virolainen kirjoittaa blogissaan otsikolla "Käräjäoikeudelta hyvin perusteltu tuomio Nuorisosäätiön jutussa" 30.1.2013 mm. seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomionsa niin sanotussa Nuorisosäätiö -jutussa. Oikeusprosessi jakautui kahteen osaan: 1) luottamusaseman väärinkäyttöä ja 2) lahjusrikoksia koskevien syytteiden käsittelyyn.

Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevien syytteiden osalta käräjäoikeus totesi Nuorisosäätiön antaneen sääntöjensä vastaisesti vaalitukea vuosina 1998 - 2009. Tuesta päättämiseen olivat osallistuneet koko aikana säätiön asiamiehen tai hallituksen jäsen ominaisuudessa Jorma Heikkinen ja hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ollut Antti Kaikkonen. Lyhyemmän aikaan tuesta olivat olleet päättämässä säätiön vuonna 2007 aloittaneet uusi asiamies Seppo Pyykkönen ja hallituksen jäsen Aki Haaro.

Käräjäoikeus tuomitsi Jorma Heikkisen luottamusaseman väärinkäytöstä sekä hänen syykseen myös luetusta törkeästä lahjuksen antamisesta (ks. jäljempänä) yhteiseen yhden vuoden (1 v) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Antti Kaikkonen tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden (5 kk) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Aki Haaron ja Seppo Pyykkösen käräjäoikeus tuomitsi sakkorangaistuksiin. Muiden hallituksen jäsenten syytteet käräjäoikeus hylkäsi. Hylkääminen perustui osin näytön riittämättömyyteen ja osin syyteoikeuden vanhentumiseen.

Lahjusrikosten osalta käräjäoikeus totesi, että säätiön asiamies Jorma Heikkinen oli vuosina 2001 - 2007 antanut RAY:n hallituksen puheenjohtajana toimineelle Jukka Vihriälälle yhteensä noin 35.000 euron lahjat, jotka ovat olleet omiaan vaikuttamaan Vihriälän toimintaan RAY:ssä. Nuorisosäätiön oli samaan aikaan saanut useiden miljoonien eurojen avustukset RAY:ltä.

Antti Kaikkonen sanoo olevansa pettynyt tuomioon, jota hän pitää omalta osaaltaan virheellisenä. Tämä on ymmärrettävää, mutta sen sijaan on vaikea ymmärtää Kaikkosen tuomiota kohtaan osoittamaa suoranaista vähättelyä. Kaikkosen mukaan tuomio ei vaikuta millään tavalla hänen asemaansa kansanedustajana, eduskunnan suuren valiokunnan eli EU-valiokunnan varapuheenjohtajana tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Kepu-johtajien ja Kaikkosen oma suhtautuminen langettavaan tuomioon osoittaa, miten ylimielisesti suuren polittisen puolueen johto suhtautuu oman johtavan poliitikkonsa raskaaseen töppäykseen ja siitä annettuun tuomioon: poliitikon saamalle langettavalle rikostuomiolle ei haluta antaa minkäänlaista painoarvoa, vaan tuomiota vähätellään pikku asiaksi.

Ks. professori (emeritus) Virolaisen kirjoitus kokonaisuudessaan. Se käsittelee Helsingin käräjäoikeuden antamia tuomioita sekä ns. Nuorisosäätiö-jutussa että Urheiluopistosäätiön taulukauppoja koskevassa jutussa.

Urheiluopistosäätiö

YLE Uutiset kertoi uutisessaan 27.9.2010, että demaritaustainen Urheiluopistosäätiö on jakanut patentti- ja rekisterihallituksen selvityksen mukaan vaalitukea 34 000 euroa vastoin säätiön omia sääntöjä. Patentti- ja rekisterihallitus on huomauttanut säätiötä vaalirahan jakamisesta. Myös keskusrikospoliisi on kiinnostunut Urheiluopistosäätiön toiminnasta. YLE Uutisten mukaan...

Urheiluopistosäätiötä johtavat säätiön hallitus ja valtuuskunta. Johtoelimissä istuu useita entisiä ja nykyisiä sosialidemokraattien johtohenkilöitä.

Urheiluopistosäätiö on aiemmin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tukenut ainakin presidentti Tarja Halosen presidentinvaalikampanjaa ja Jani Sievisen eurovaalikampanjaa sekä demaripuoluetta. Poliitikkojen tukemisesta patentti- ja rekisterihallitus nuhteli Urheiluopistosäätiötä.

Uutisessaan 28.9.2010 YLE Uutiset kertoi, että "SDP:n johto ihmettelee puoluetta lähellä olevan Urheiluopistosäätiön vaalituista noussutta kohua. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoo, että hän ei ollut kuullut poliisin säätiötä koskevista selvityksistä."

Professori (emeritus) Jyrki Virolainen kirjoittaa blogissaan otsikolla "Käräjäoikeudelta hyvin perusteltu tuomio Nuorisosäätiön jutussa" 30.1.2013 Urheiluopistosäätiön taulukaupoista seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

[Helsingin] Käräjäoikeus antoi tänään langettavan tuomion myös niin sanotussa Urheiluopistosäätiön taulukauppoja koskevassa jutussa, jossa kahdeksan henkilöä tuomittiin sakkoihin. Demaritaustaisen säätiön taulukaupat toivat sakkotuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle vuosina 2005-2007 säätiön hallituksessa olleelle jäsenelle. Käräjäoikeus määräsi kunkin tuomitun maksamaan 70 päiväsakkoa luottamusaseman väärinkäytöstä. Maksettavaa kertyi kullekin tuomitulle maksukyvyn mukaisesti noin 2 200-17 600 euroa.

Oikeuden mukaan säätiö oli antanut sääntöjensä vastaisesti SDP:lle tukea ostamalla siltä ylihintaista taidetta. Oikeus määräsi tuomitut korvaamaan yhteisvastuullisesti taiteesta maksetun ylihinnan 16 400 euroa. Tuomion perustelujen mukaan asiassa ei ollut kyse vain harkinta- ja arviointivirheestä, vaan tietoisesta vaalituen tai muun poliittisen tuen antamisesta. Demaritaustaisen Urheiluopistosäätiön taulukaupat toivat rikostuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle hallituksen jäsenelle.

Urheiluopistosäätiön jutussa rangaistukseen tuomittiin muun muassa säätiön tuolloinen puheenjohtaja, kahden kauden ex-kansanedustaja Markku Pohjola (sd.) sekä säätiön ex-asiamies Yrjö-Olavi Aav, joka on STS-Pankin viimeinen pääjohtaja. Pohjola oli siviiliammatiltaan Helsingin käräjäoikeuden tuomari. Vuonna 2005 toverit hommasivat Markku Pohjolalle laamannin arvonimen. Arvonimen myönsi Pohjolalle presidentti Tarja Halonen, jonka presidentinvaalikampanjaan juuri vuonna 2005 Pohjolan johtama Urheiluopistosäätiö myönsi auliisti vaalitukea.

Hebe-säätiö

YLE Uutiset kertoi uutisessaan 28.9.2010, että myös Vasemmistonuoria tukenutta säätiötä on huomautettu (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Patentti- ja rekisterihallitus on jo huomauttanut kymmentä säätiötä vaalitukien jakamisesta. Yksi säätiöistä on Hebe-säätiö, joka ei suoraan ole jakanut vaalitukea. Säätiö on kuitenkin rahoittanut Vasemmistonuoria.

Patentti- ja rekisterihallituksen linjajohtaja Olli Koikkalainen toteaa YLE Uutisille, ettei PRH:lla ole tarkkaa tietoa siitä summasta, jolla Hebe-säätiö on Vasemmistonuoria rahoittanut. Hebe-säätiösta puolestaan kerrottiin myöhään tiistai-iltana, että tarkka summa on ilmoitettu PRH:lle.

Vasemmistonuoret on antanut vaalitukea esimerkiksi Vasemmistoliiton nykyiselle puheejohtajalle Paavo Arhinmäelle. Arhinmäki on toiminut aiemmin niin Hebe-säätiön kuin Vasemmistonuortenkin johdossa.

Arhinmäki sanoo, ettei Hebe ole antanut hänelle suoraa avustusta vaaliseminaareihin. Hän pitää myös pienenä Hebe-säätiöstä Vasemmistonuorten kautta kanavoitua vaalitukea. Viime eduskuntavaaleissa Arhinmäki sai tukea Vasemmistonuorilta 7 000 euroa.

Bensowin lastenkotisäätiö

Helsingin Sanomat kirjoitti 29.10.2014 otsikolla "Bensowin lastenkotisäätiötä epäillään törkeästä veropetoksesta" mm. seuraavaa:

Poliisi on aloittanut rikostutkinnan niin sanotussa Bensowin lastenkotisäätiön-jutussa. Säätiötä epäillään törkeästä veropetoksesta. Verottajan mukaan säätiön toiminta ei ole ollut yleishyödyllistä, vaan se on harjoittanut liiketoimintaa. Verottajan mukaan säätiö on välttänyt veroja noin 300 000 euron arvosta.

Aiemmin poliisi on tutkinut säätiön toimia, koska sitä on epäilty luottamusaseman väärinkäytöstä. Nyt tutkinta laajenee.

Ylen MOT-ohjelma kertoi keväällä 2013, että lastenkotisäätiö vei 25 miljoonaa euroa lastenkodilta. Ohjelman mukaan huijauksen takana oli säätiön hallituksen sisäpiiri, joka on varjellut salaisuutta vuosikausia.

Poliisi tutkii Bensowin lastenkotisäätiön toimintaa. Hallituksen jäseniä ja toiminnanjohtajaa epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä. Säätiö omistaa muun muassa Villa Bensowin Kauniaisissa.

YLE TV1:n MOT-ohjelma on tehnyt useita ohjelmia Bensowin lastenkotisäätiöstä. Ohjelman verkkosivuilta voi lukea esimerkiksi 2.2.2015 esitetyn Bensowin säätiön ryöstö -ohjelman 4.2.2015 julkaistun käsikirjoituksen. Miksi valvova viranomainen - PRH - antoi ryöstön tapahtua?

2 UUSI SÄÄTIÖLAKI VOIMAAN 1.12.2015

Kohusäätiöiden suuri määrä osoittaa, että säätiöiden valvonta on ollut retuperällä. Säätiöiden toimintaedellytysten parantamiseksia mutta myös säätiöiden toiminnan avoimuuden lisäämiseksi ja valvonnan parantamiseksi oikeusministeriö asetti 5.1.2012 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen säätiölain uudistamiseksi. Kun työryhmän työn tuloksena luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi tuli julkisuuteen 27.3.2013, Helsingin Sanomien verkkosivujen kirjoituksessa otsikolla "Säätiöiden valvonta kovenee" Teemu Luukka kirjoitti 20.4.2013 seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):

Säätiölakiin valmistellaan suurremonttia. Säätiöiden mahdollisuus pyörittää bisneksiä lisääntyy, mutta niiden mahdollisuus jakaa rahaa lähipiireille vaikeutuu.

Säätiöiden valvontaa ja sääntelyä aiotaan tiukentaa huomattavasti.

Pian julkistettavan työryhmän ehdotuksen mukaan säätiöt eivät voisi jakaa rahaa tai muuta hyötyä säätiössä toimivien lähipiiriin kuuluville ihmisille tai yhteisöille. Lain uudistamisella pyritään muun muassa siihen, että säätiöiden käyttö rikolliseen toimintaan tai lähipiirin suosimiseen olisi huomattavasti nykyistä vaikeampaa.

Viime vuosina useita säätiötä on epäilty epämääräisistä toimista. Viimeksi julkisuudessa ovat olleet Bensowin lastenkotisäätiön epäselvyydet.

Kirjoituksen Fakta-osiossa otsikolla "Kohut pilanneet säätiöiden mainetta" kerrottiin. että...

Suomessa on noin 3 000 säätiötä. Säätiöt jakavat vuosittain satoja miljoonia euroja hyväntekeväisyyteen.

Säätiöitä ei omista kukaan. Rahojen käytöstä päättää hallinto lahjoittajan toivomusten mukaisesti.

Vuodelta 1930 peräisin olevaa säätiölakia uusitaan, koska se on osin vanhentunut. Taustalla ovat osin myös säätiöissä tehdyt rikkomukset.

Esimerkiksi keskustalainen Nuorisosäätiö ja demarien Urheiluopistosäätiö ovat olleet esillä vaalirahaoikeudenkäynneissä. Julkisuudessa on puitu myös Bensowin lastenkotisäätiön erikoista varojen käyttöä.

Säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö uudesta säätiölaista (OM 23/2013) julkaistiin varsinaisesti 15.5.2013. Tämän jälkeen säätiölainsäädännön uudistamisen aikataulu eteni oikeusministeriön 17.3.2015 pävitettyjen verkkosivujen mukaan seuraavasti:

- Lausuntokierros mietinnöstä päättyi 15.7.2013- Tiivistelmä lausunnoista julkaistiin 20.9.2013
- Arvio lausuntopalautteesta ja uusi luonnos hallituksen esitykseksi julkaistiin 27.3.2014
- Hallituksen esitys uudeksi säätiölaiksi (HE 166/2013) annettiin eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2014
- Talousvaliokunnan lausunto 4.12.2014
- Lakivaliokunnan mietintö 23.1.2015
- I täysistuntokäsittely 5.2.2015

Eduskunta hyväksyi II täysistuntokäsittelyssä 10.2.2015 uuden säätiölain lakivaliokunnan antaman mietinön mukaisena (PTK 151/2014 vp). Lakivaliokunnan mietinnössä muutettiin ja täsmennettiin joiltain osin hallituksen esitystä säätiölaiksi (HE 166/2014). Esimerkiksi kieltoa jakaa säätiön varoja säätiön lähipiirille säätiön purkautuessa lievennettiin (huom!). Tasavallan pesidentti vahvisti lain voimaantulon 24.4.2015. Uusi säätiölaki (24.4.2015/487) kumoaa vanhan säätiölain (5.4.1939/109) ja tulee voimaan 1.12.2015 alkaen.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (HE 166/2014 vp) kirjoitetaan kohdassa "Esityksen pääasiallinen sisältö" säätiöiden toiminnan avoimuuden lisäämiseen ja valvonnan parantamiseen liittyen seuraavaa:

Säätiön toiminnan avoimuutta ehdotetaan lisättäväksi siten, että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä on oltava säätiön tarkoituksen toteutumisen ja lähipiiritoimien osalta riittävät tiedot. Avoimuuden lisääminen helpottaa säätiön valvontaa niin viranomaisten kuin säätiön idosryhmien toimesta.

Säätiövalvonta säilyy Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä. Valvontaa tehostetaan ensi sijassa siten, että poistetaan lainsäädännöstä aiheutuvia viranomaisten välisen tiedonvaihdon sekä säätiörekisterin pidon ja säätiövalvonnan tehokkaamman järjestämisen esteitä. Viranomaisvalvontaa tehostaa myös säätiön toiminnan ja talouden avoimuuden lisääminen sekä säätiön hallinnon ja toiminnan pelinsääntöjen selventäminen. 

Ehdotuksen tavoitteena on, että lailla annettaisiin mahdollisimman hyvät puitteet rehelliselle säätiötoiminnalle. Ehdotuksessa on kuitenkin väärinkäytöksiä silmällä pitäen kiinnitetty huomiota oikeussuojajärjestelmän tosiasialliseen tehostamiseen.

Oikeusministeriön 23.4.2015 julkaiseman tiedotteen mukaan...

Uudistuksen tarkoituksena on kehittää säätiöiden toimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa niin, että säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavalla tavalla.

Uuden lain myötä säätiöiden toiminnan avoimuutta lisätään ja valvontaa parannetaan. Lähipiirin suosimiskielto tiukkenee.

Laissa säännellään nykyistä selvemmin mm. toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja koulutuspalveluita. Tämä lisää säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös julkisen sektorin toiminnoissa.

Uudessa säätiölaissa (487/2015) säädetään valvonnasta luvussa 14 (Säätion valvonta). Valvonnasta säädetään mm. seuraavaa:

Rekisteriviranomaisen [Patentti- ja rekisterihallitus] tehtävänä on valvoa, että säätiön toiminnassa noudatetaan tätä lakia ja säätiön sääntöjen määräyksiä. (1 § Julkinen valvonta)

Säätiön on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava rekisteriviranomaiselle sen pyytämät tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi. Vastaava velvollisuus on sillä, jolla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta säätiössä tai joka on säätiön määräysvallassa. (2 § Rekisteriviranomaisen oikeus saada tietoja säätiöltä)

Rekisteriviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada  seuraavilta henkilöiltä kaikki niiden hallussa olevat säätiötä koskevat sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi:

1) säätiön tilintarkastajalta;

2) säätiössä kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa käyttävän tilintarkastajalta;

3) säätiön kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukaisessa määräysvallassa olevan tilintarkastajalta.

Rekisteriviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada yksilöityä valvontatointa varten valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja muulta kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetulta, jolla voidaan perustellusta syystä olettaa olevan valvontatoimen kannalta tarpeellista tietoa. (3 § Oikeus saada tietoja muilta henkilöiltä)

Rekisteriviranomaisella on oikeus, jos siihen on valvonnassa esille nousseen asian selvittämiseksi syytä, saada tarkastettavakseen säätiön toimipaikassa tämän toimintaa ja hallintoa koskevat asiakirjat ja muut tallenteet sekä tietojärjestelmät siinä laajuudessa kuin se on tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi. (4 § Tarkastusoikeus)

Säätiön tilintarkastaja voi ilmoittaa rekisteriviranomaiselle säätiötä koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan. Tilintarkastaja voi myös toimittaa rekisteriviranomaiselle jäljennöksen tilintarkastuslain 16 §:ssä tarkoitetusta tilintarkastuspöytäkirjasta. (6 § Tilintarkastajan oikeus antaa tietoja rekisteriviranomaiselle)

Ks. tarkemmin säätiölaki 487/2015, 14 luku - Säätiön valvonta.

3  ASUMISOIKEUSLAIN MUUTOS

Hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 166/2014 vp) sisältää myös lain asumisoikeusasunnoista annetun lain 26 b §:n muuttamisesta (495/2015). Lakimuutoksessa muutetaan asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 26 b §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1608/2009, seuraavasti:

26 b § Lunastussuorituksiin käytettävissä olevat varat ja vastuu virheellisestä lunastussuorituksesta

Jos asumisoikeuksien lunastukseen on käytetty varoja, joita tämän lain mukaan ei saa käyttää, on omistajayhteisön hallitus ja, jos varojen jakaminen perustuu virheelliseen taseeseen, taseen vahvistamiseen taikka tarkastamiseen osallistunut tilintarkastaja tilintarkastuslain (459/2007) 51 §:n mukaisesti velvollinen korvaamaan omistajayhteisölle näin syntyneen vahingon. Rangaistuksesta osakeyhtiörikoksesta säädetään osakeyhtiölain (624/2006) 25 luvun 1 §:ssä sekä asunto-osakeyhtiörikoksesta ja -rikkomuksesta asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 27 luvun 1 ja 2 §:ssä. Jos omistaja on asumisoikeusyhdistys, sovelletaan lisäksi, mitä asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 76 §:ssä säädetään. Rangaistuksesta asumisoikeusyhdistysrikkomuksesta säädetään asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 83 §:ssä. Jos omistaja on säätiö, sovelletaan lisäksi, mitä säätiölain (487/2015) 8 luvun 1 §:ssä säädetään. Rangaistuksesta säätiörikoksesta ja -rikkomuksesta säädetään säätiölain 10 luvun 1 ja 2 §:ssä. (24.4.2015/495)

L:lla 495/2015 muutettu 4 momentti tulee voimaan 1.12.2015.

4 SÄÄTIÖIDEN VALVONTA KOVENEE VAI KOVENEEKO

Uuden säätiölain tarkoitus on toisaalta helpottaa säätiöiden perustamista ja toimintaa ja toisaalta lisätä säätiöiden toiminnan avoimuutta ja parantaa niiden valvontaa. Pessimistinä on vaikea uskoa, että säätiöiden valvonta tulee kovenemaan. "Rekisteriviranomaisen" eli Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivujen mukaan sen harjoittama säätiövalvonta on "jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa". Valvonta perustuu ensisijaisesti tilinpäätösasiakirjoihin, jotka säätiö lähettää Patentti- ja rekisterihallitukselle vuosittain. Säätiön vuosiselvitystä koskevalla sivulla kerrotaan, että "Patentti- ja rekisterihallitus tallentaa kaikilta säätiöiltä vuosiselvitykseen liittyviä tietoja tilastointia varten".

Tätäkö säätiöiden valvonta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan eli tietojen tallentamista tilastointia varten? Tässä PRH:n harjoittama säätiöiden valvonta muistuttaa suuresti toisen valvovan viranomaisen eli ARAn harjoittamaa "yleishyödyllisten yhteisöjen" valvontaa. ARAnkin valvonta on pääasiassa "jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa" ja tietojen tallentamista tilaistointia varten. Tosin ARAa ovat työllistäneet enemmän "yleishyödyllisten yhteisöjen" asukkaiden yhteisöjään koskevat kantelut, jotka se tosin yleensä kuittaa toteamalla "Asia ei kuulu ARAn toimivaltaan" tai vastaavalla toteamuksella. Joskus ARA on vaivautunut tekemään valvontatarkastuksen johonkin "yhteisöön" kuten viimeksi vuonna 2013 AVAIN Asumisoikeus Oy:öön, mutta selvistäkin todetuista epäkohdista "yhteisö" selviää kehotuksella tehdä jotakin pientä asioiden korjaamiseksi, jotta asukkaiden kritiikiltä saataisiin taitettua kärki. ARA jopaa peittää tarkastuskertomuksesta kaiken "raskauttavamman" tiedon, joka kiinnostaisi asukkaita kaikista eniten.

Sekä ARA että PRH ovat saaneet oikeuskanslerin ja/tai oikeusasiamiehen huomautuksia valvonnan laiminlyömisestä tai muusta valvontaviranomaiselle sopimattomasta menettelystä. ARA-kirjoituksia -blogissa on kirjoitettu ARAn saamista huomautuksista apulaisoikeuskanslerilta ja apulaisoikeusasiamieheltä ja tämän blogin aikaisemmissa kirjoituksissa PRH:n saamasta huomautuksesta apulaisoikeusasiamieheltä Riihi säätiö r.s.:n avustuspetosasiassa ja PRH:n entisen pääjohtajan petostuomiosta.

PRH:n verkkosivuston 11.11.2014 päivitetyn Mikä säätiörekisteri on? -sivun mukaan PRH:n ylläpitämässä säätiörekisterissä on noin 2800 säätiötä. ARAn verkkosivujen Yleishyödylliset yhteisöt -sivun mukaan yleishyödylliseksi nimettyjä yhteisöjä on noin 540, mutta ko. sivulla sijaitsevasta linkistä Lista yleishyödyllisistä yhteisöistä aukeavan pdf-tiedoston mukaan niitä on 578 (17.4.2015 tilanne). Jo valvottavien suuri lukumäärä aiheuttaa esteen tehokkaalle valvonnalle ja liian paljon valvonnasta jää sattuman varaan. Esimerkiksi AVAIN Asumisoikeus Oy:n 8,5 miljoonan euron laiton sijoitustoiminta vuosina 2006 - 2009 tuli ARAn tietoon ko. yhtiötä koskevan kantelun käsittelyn yhteydessä vuonna 2009 eli sattumalta - ei siis ARAn oman valvontatoiminnan tuloksena.

Valvottavien suuri määrä, tunnetusti alhainen työn tehokkuus valtion virastoissa, poliittisina virkanimityksinä saadut suhteellisen hyvätuloiset eläkevirat ja mahdolliset muut seikat pitävät huolen siitä (kuten tähänkin asti), että säätiöiden valvonta ei juurikaan tule kovenemaan, vaikka uusi säätiölaki loisikin hieman paremmat edellytykset valvonnalle.

Edellä on kerrottu, että Helsingin Sanomissa 20.4.2013 julkaistussa Teemu Luukan artikkelissa kirjoitettiin säätiölainsäädännön uudistamisesta otsikolla "Säätiöiden valvonta kovenee". Artikkelia varten oli haastateltu säätiölakia valmistelevan työryhmän puheenjohtajaa Timo Kaisanlahtea. Hänelle oli ilmeisesti mainittu epäilyistä joidenkin säätiöiden (esim. Bensowin lastenkotisäätiö) epämäääräisistä toimista, mikä sai Kaisanlahden vastaamaan seuraavasti:

En lähde arvuuttelemaan, miten uusi laki olisi vaikeuttanut näitä toimia. On hyödytöntä pohtia, mitä sitten, jos setä olisi täti.

Kaisanlahden vastaus osoittaa, millä vakavuudella uutta säätiölakia valmisteltiin. Jos säätiölakia valmistelevan työryhmän puheenjohtaja ei kykene arvioimaan tai pitää hyödyttömänä pohtia, miten hänen valmistelemansa laki voisi ennaltaehkäistä edes pahimpia väärinkäytöksiä säätiöiden toiminnassa, niin valvonnan ei voi olettaa kovenevan kovinkaan paljon siitä, mitä se on tähän asti ollut.

Ja vaikka uusi säätiölaki loisikin vanhaa lakia paremmat edellytykset säätiöiden valvonnan kovenemiselle, niin  viime kädessä se riippuu PRH:sta ja sen yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköstä. Tämän blogin aikaisemmassa kirjoittuksessa 19.3.2015 on kerrottu, että ko. päällikkönä vuodesta 2012 alkaen toiminut Juha Viertola toimi ennen PRH:n yhdistys- ja säätiörekisteripäälliköksi nimitystään toiminnanjohtajana Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiössä, jonka toimintaan PRH joutui puuttumaan Viertolan toiminnanjohtajuuden aikana. TV-esiintymissään yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkönä Viertola on esiintynyt lupsakkaana kaverina, jonka viimeksi uskoisi kovistelevan edes kohusäätiöitä.